Best of the Alps - St. Anton

Tapahtunee viikon päästä samaan aikaan Itävallassa: Meillä molemmilla hymy huulilla ja jalat hapoilla - eka päivä St. Antonissa olisi siis jotakuinkin takana. Katseet hakevat vielä vapaata paikkaa aurinkoterassilta ja sitten se olisi siinä, aah...

Toivotaan että ekan päivän kuvauksemme tulee olemaan tuonsuuntainen, ainakin kaikki merkit viittaavat siihen. Nimittäin onneksi lunta on satanut myös muulla kuin Suomessa, viimeiset raportit Arlbergistä kertovat 2,5 metrin lumisyvyydestä vuorten huipulla ja kylässäkin 70 cm lunta. Ja uusi dumppi pitäisi tilauksemme mukaan olla saapumassa. Eli offarit, täältä tullaan!

Itse kohde on meille tuttu muutaman vuoden takaa, ja luonnollisesti St. Anton on yksi "Best of the Alps" nimityksen saaneista alppikohteista. Nimityksen on saanut yhteensä 12 alppikohdetta, ja tämä taitaa olla meidän neljäs kiinnitys ko. listalta, eli muutamia klassikkopaikkoja on vielä koluamatta. Hyvä niin, sillä kyllä tämä laji jaksaa kiinnostaa vuodesta toiseen.

Pariterapiaa

Keikalla pitkästä aikaa. PMMP oli melkein yhtä energinen kuin muistin. Hyvä veto, vaikka soundit eivät aivan priimat Himos Areenalla olleetkaan. Keikkaa odotellessa hilebilemiljöö tosin meinasi käydä ylivoimaiseksi Tavastian ankaraan kodikkuuteen tottuneille.

Ystävänpäivää Ystävät Kalliit.

Viekää minut sinne, missä hän on
Virta ole halki edessä airon
Viekää minut sinne missä hän on
Lautturi, kuule, mitä mä toivon

Terveisiä sadekaupungista

Töiden takia piti matkustaa liki 7800 km, ja näin sitä ollaan Seattlessa, jota myös Rain Cityksi kutsutaan. Omalla kohdalla lempinimi ei ainakaan vielä ole osunut kohdalleen, sillä säät ovat olleet aivan kohdallaan. Töiden lomassa ja niiden jälkeen olemme tutustuneet itse kaupunkiin ja viikonloppuna matka jatkuu vielä pidemmälle. Toisella puolella kaupunkia kohoaa Mt. Rainier, jonka korkein huippu taitaa yltää 4,4 kilometriin. Ainakin vuori tarjoaa hienot näkymät ja ison kansallispuiston.

Kaupunki on oikein mukavan tuntuinen, ja mahdollistaa kaikenlaisia harrastuksia. Paikalliset näyttävät myös harrastavan urheilua ihan mukavasti, ainakin tuolla Valtameren rannassa näkee sekä pyöräilijöitä että juoksijoita ihan jatkuvasti. Itsekin olen käynyt siellä jo kahdesti kipittämässä. Maisemat ovat aika hienot, minkä myös oheisista kuvista voinee havaita.

Matkatuliaisina taidan tuoda Mrs. T.:lle jotakin pientä ja sievää, ja itselleni joitain pulloja Washingtonin osavaltion viiniosaamista.

Tässä sitä kuvasatoa, kuva keskustasta ja juoksulenkiltä. Lisäksi yksi kuva Mt. Rainierin suuntaan.

Ihanaa, vauvoja!

Ystävämme Mr R ja Neiti E saivat hurmuripojan 3.2.2010

Onnen lapsi omenainen

Pieni toukka tuutivainen

Ihan uudenuutukainen

Kehdossa keinuu

Onnea Äidille, onnea Isälle, onnea pienepienelle Perheenlisälle

toivottaa bloginpitäjät.