perjantai 28. helmikuuta 2014

San Francisco

Koko viikko on tullut täällä Kaliforniassa vietettyä, ja vielä olisi yksi duunipäivä edessä. San Francisco on kyllä upea kaupunki, täällä on paljon kaikenlaista nähtävää, ilmasto on ainakin meikäläisen makuun ja jos haluaa tutustua Kalifornian laadukkaisiin viinitarhoihin, niin Napa Valley tai Sonoma County ei täältä kovin kaukana ole. Yksi huono puoli tässä kaupungissa kyllä on, tämä on aika kaukana Helsingistä.

Duunireissuhan tämä on ollut, ja kaikki päivät on siis tullut vietettyä jättimäisessä Moscone Centerissä. Onneksi valitsin hotellin strategisesti oikein, ja en siis asu tuon messukeskuksen välittömässä läheisyydessä, vaan hyvin lähellä rantaa ja Embarcaderoa. Tuo siis tarkoittaa läheistä rantabulevardia, jossa on hyvin paljon ravintoloita ja muita huvituksia. Lisäksi sitä on helppo käyttää juoksemiseen, ja nyt kolme juoksulenkkiä täällä tehneenä voin sanoa etten ollut ainut juoksija tuolla. Eniten turisteja on tietysti bulevardin pohjoispäässä Pier 39:n kohdalla, ja tällöin juokseminen massojen välissä ei ole kovin vapauttavaa, vaan jotakin ihan muuta.

Normaaliin tapaan olin myös ennakkoon tehnyt ravintolavarauksia muutamille illoille, sillä halusin päästä testaamaan tiettyjä ravintoloita. Ensimmäinen, Kokkari Estiatorio, oli itselleni tuttu jo aiemmilta reissuilta. Huippuhyvä kreikkalainen ravintola, joka ei taaskaan pettänyt. Hyvää ruokaa ja erinomaista palvelua. Vähän tyyriimpi paikka, ei kuitenkaan mitään Michelin hintatasoa, ja vaatii ehdottomasti ennakkovarauksen. Voin suositella. Toinen ravintola, johon eilen kolleegan kanssa mentiin, oli nimeltään Per Diem. Fyysisesti oikein miellyttävä ravintola, ja palvelu oli myös hyvää. Valitettavasti ruoka ei ollut kovin kummoista. Oma risottoni jäi puolittain lautaselle, kotona saa paljon parempaa. Onneksi alkudrinkit olivat kyllä maittavia. Kulinaarimatkani päättyy tänään ravintolaan nimeltä Perbacco. Italialaista on siis tarjolla, toivottavasti nyt tulee parempi mieli.

Huomenna vielä opiskellaan ja keskustellaan. Perjantai-iltana hypätään koneeseen, ja myöhään lauantai-iltana ollaan kotona. Sellaista on siis vielä edessä. Ohessa kuvaotoksia kuluneelta viikolta, nämä taidokkaat otokset takaa kirjoittaja ja hänen upea puhelinkamera.

San Francisco myöhään illalla. Kuvassa läheisen Ferry Building:in kellotapuli.

Kreikkaruokaa parhaimmillaan a´la Kokkari

Lisää kreikkaruokaa Kokkarista. Lammasvarras tietty,

Paikallista viiniosaamista. Kyllä nämä täällä Pinotin päälle ymmärtävät.

Turistikuvia sunnuntailta. Jopa kuuluisat merileijonat tuli kuultua ja nähtyä.

Kuvan tarkoitus oli kuvata taustalla näkyvää Golden Gatea, mutta olihan tuo purjelaivakin hieno.

Coit Tower. Tuttu eräästä klassikkoelokuvasta, anybody ?

Old Fashioned alkudrinkki. Hyvää oli, tämä pitää ottaa myös kotona haltuun.

Per Diem:in alkuruoka, juustoa ja grillattua leipää. Tämä kyllä oli ihan hyvää.

Ai niin, duunissahan täällä oltiin. Kuva tiistain keynotesessiosta.

Syvällisempää teknologiajuttua, aiheena Bitcoin.

Sama sessio ja nyt näytetään kuinka Bitcoinit varastetaan, Upea luento.
  

tiistai 25. helmikuuta 2014

Arkivapaa

Tiistai ja vapaapäivä. Haen kolmannen kupin maitokahvia ja rapsutan koiria. En anna kurkkua karhentavan flunssanalun häiritä. Mitähän sitä tekis.

Pian edessä on lisää arkivapaita, koko 9 kk vuorotteluvapaan edestä. Mitähän sitä sitten tekis.

Ainakin uin, juoksen, joogaan, maastopyöräilen ja ratsastan. Vaikka joka päivä. Opettelen kotihengettäreksi ja pyöritän taloutta. Rapsutan pihaa. Ja koiria. Lisäksi olen asettanut joka viikolle tavoitteeksi käydä vaeltamassa koirien kanssa jonkun kansallispuiston, luonnonpuiston tai muun retkeilyalueen. Ruumiinkulttuurin vastapainoksi joka viikolle pyritään bongaamaan joku kulttuuripläjäys, näyttely, konsertti tai muu kohde. Muutama kohde on jo plakkarissa ja alkuun suuntaan vaeltamaan tuttuihin Nuuksioon, Sipoonkorpeen ja Porvooseen sekä Ateneumiin katsomaan Tovea ja Lahteen Roku vai poppari -näyttelyyn.

Saa ehdottaa, jos on hyviä kohteita kalenteriini....

perjantai 14. helmikuuta 2014

Val d' Isere - viimeiset mietteet

Nyt se on loppu. Siis hiihtäminen täällä Val d' Iseressä. Kuusi päivää ei ole riittävä lukema, tuplasti olisi paljon paremmin. Mutta joo, tässä viimeiset mielipiteilyt menneeltä hiihtoviikolta:

Plussaa:
* Lumitilanne - joka paikassa paljon lunta
* Helpot offarimahdollisuudet - heh, miksiköhän me olemme täällä
* Hotelli - hyvä hotelli, loistava ruoka ja hiihdollisesti mitä parhain sijainti
* Rinneravintola Le Triffollet - oikein hyvä ruoka ja palvelu

Miinusta:
* Tuulista ja lumimyrskyistä johtuva huono näkyvyys - 3 päivää tälläistä ei ole hyvä
* Hotelli - sijainti kaukana virallisesta afteripaikasta. Ei suuri miinus.
* Rinneravintola Le Triffollet - pelottava omistajakotka ja lounassetin hinta. Täydellistä alppilounasta ei taida olla olemassa.

Tässähän tämä nopeasti. Parhaat laskusiivut vielä tässä:
1.  La Daille / Vallee Perdue (Kadonnut laakso) - oikein hyvää offia useamman kilometrin verran, varsinkin jos aloittaa Tommeuses hissin yläasemalta. Super stuff.
2. La Daille / Daille-istumahissin alla menevä offari. Helppoa ja hienoa. Lopussa vaihtoehtoja puuhiihtoon.
3. Solaise / Archelle offarina ja hoitamaton Marmottons - Manchet Express hissin molemmat puolet ovat huippuhyviä. Musta hoitamaton Marmottons mahdollistaa kaikille hienoa offpiste-treenausta, ja hissin vasemmanpuoleinen punainen Archelle ja se erityisesti laajasti offarina vedettynä on superhienoa.
4. Val Claret / Tichot-hissin molemmat puolet. Upeaa, helposti saavutettavaa ja laajaa offia hissin molemmin puolin. Tietysti myös rinneversiot.
5. Solaise / Piste S - jos tykkää hoitamattomasta ja kapeasta mustasta kumpareikosta. Itse en tykännyt, mutta Anne peukutti tätä.

torstai 13. helmikuuta 2014

Val d' Isere - hotellimme

Hotellimme täällä Val d' Iseressä, Hotel La Toviere, on upeasti viime vuonna uusittu perhehotelli. Kaikki on laitettu uusiksi, ja hotellin ravintolaa kehutaan yhdeksi parhaista koko Val d' Iseren alueella. Oikeasti hotelli sijaitsee La Daillen kylässä, eli matkaa Valin keskustaan on noin 10 minuutin kävelyn verran. Tai sitten voi olla laiska, ja käyttää ilmaisia skibusseja, joilla matka ytimeen taittuu alle viidessä minuutissa.

Meillä on täälläkin ollut puolihoitopaketti, ja ruoka on ollut hyvää ja monipuolista. Jokaisena iltana on ollut neljän ruokalajin illallinen, jossa sekä alku- että pääruoassa on aina ollut kaksi vaihtoehtoa. Ruokien taso on aina ollut hyvä, ja kun tuohon lisätään edulliset viinit, niin illalliset ovat olleet onnistuneita.

Ohessa muutama ruoka-aiheinen kuvaotos. Kruununa pikaotos hotellihuoneemme upeasta lasivalikoimasta, melkein Riedl-tasoa sanoisin. Pieni moka muuten hyvällä maulla uudistetussa hotellissa...

Alkuruokana paahdettua vuohenjuustoa.

Pääruoaksi erinomaista kalaa, meille tuntematon laji.

Lopuksi makeahkoa rahkaa ja mustikoita keksipedillä. Njam.

Huippuluokan viinilasit a' la Riedl. Molemmille rypäleille omat lasit tietysti.

Val d' Isere - päivän sää

Viidennen laskupäivän sää on ollut vähintäänkin haasteellinen, lunta on tullut tupaan koko päivän ja vahvasti. Tuohon kun lisätään kova myräkkätuuli ja muutenkin huono näkyvyys, niin ideaalinen hiihtopäivä on siinä. Not.

Tänään näkyvyys oli ainakin omasta mielestäni niin huonoa, ettei laskemisesta meinannut tulla mitään. Hyvänä esimerkkinä oli auraaminen sinisessä rinteessä, koska näkyvyyttä oli alle kolme metriä. Hiihtonautinnot olivat sillä hetkellä aika kaukana. Toivotaan että sää paranee huomiseksi, ja saamme upean viimeisen laskupäivän, lumen puutteesta se ei ainakaan jää kiinni.

Ohessa pari kuvatodistetta tältä illalta, pyryttää ja pyryttää...

Hotellin ulko-ovelta. Jaksaisikohan tuossa lumimyräkässä lähteä kävelemään kohti kylän keskustaa...

Parvekeviilennys toimii. Tilanne 5 min jäähdytyksen jälkeen.

keskiviikko 12. helmikuuta 2014

Val d' Isere - lisää lumikertomuksia

Kyllähän ne olosuhteet joskus napsahtaa kohdalleen. Näin voin reippaasti sanoa täältä Val d' Iserestä. Vihdoinkin riittävästi lunta, ja samainen lumi on myös hyvälaatuista kaikkialla, ja myös aurinkoa. Mitäpä muuta sitä voisi lomalta toivoa ?

Omia fiiliksiä voisi parhaiten kuvaita meidän molempien kommentit eiliseltä, eli "parasta hiihtomeininkiä muutamaan vuoteen". Ja myös tänään jatkettu offariskimbailu uusilla alueilla oli kovasti meidän mieleen, tosin viimeisestä reittivalinnasta tämän tekstin kirjoittajalla ja hänen daamillaan on syvä erimielisyys. No, siitäkin selvittiin kunnialla kotiin.

Ohessa muutama kännykkäräpsy, parempiin shoottaukisiin ei vaan noilla mestoilla pysty...

Loistava ja pitkä route, tietysti ungroomed

Hyvää meininkiä, aurinko paistaa ja vauhtia riittää.

Kyllähän näitä offareita myös suksilla mennään.

Yesh, vihdoinkin lunta ja ihan ite voin päättää mistä korkkaan...

Kyllä ja vielä kerran kyllä, offarireittiä parhaimmillaan!

Ihan mukavaa surattelua. Lisää vauhtia tai sitten ei.

Enemmän haastetta, kuva ei kerro todellisuudesta mitään. Paljon vaikeampaa tuo oikeasti oli.

Ja joskus offarireitit voivat päättyä tälläiseen.

Ja aina pitää muistaa faktat, luonto on meitä paljon vahvempi.

maanantai 10. helmikuuta 2014

Val d' Isere - ekat hiihtotunnelmat

Kaksi lumipäivää täällä takana, joten ainakaan lumen puutteesta ei nyt tarvitse marmattaa.
Pelkästään rinteissä on ollut niin paljon ajamattomia kohtia, että jopa niillä pysyminen on välillä tuntunut offarilaskulta. Näin asia oli ainakin eilen maanantaina, joten laskeminen syvemmässä lumessa on todella tullut tutuksi. Tästä syystä myös sykkeet ovat olleet normaalia korkeammalla, koska kaikkialla on joutunut tekemään paljon enemmän duunia. Ja kivaahan tuo ehdottomasti on ollut. Jopa niin kiva, ettei paljoakaan ole huvittanut pysähtyä kuvailemaan, ehkäpä kuvauspäivien aika tulee joskus myöhemmin.

Tietysti jatkuvassa lumisateessa on omat varjopuolensa, ja se on tietysti huono näkyvyys. rintNäkyvyyden puute on myös estänyt pidemmät offarikoukkaukset, koska .kunnolla rinteiden ulkopuolelle ei huonolla näkyvyydellä ole mitään järkeä lähteä pelleilemään. Eilen ja tänään näkyvyys ylempänä oli niin huonoa, ettei siellä kannattanut hiihtää lainkaan, vaan jäimme suosiolla pyörimään 2500 metrin korkeudelle. Käytännössä olemme siis kolunneet yhden tuolihissin molempia reunuksia ja eri variaatioita alempana. La Daillen alueen ydin on siis tullut hyvin tutuksi. Tänään bonuksena koko Val d' Iseren alueella oli kova myrskytuuli, jonka takia 2/3 rinteistä ja hisseistä oli suljettu. Joten lisää La Daillen aluetta ja sitä yhden tuolihissin ympärillä olevaa aluetta...

Hotellimme La Toviere sijaitsee La Daillen kylässä, ja kyllä kaikella tavalla positiivinen kokemus. Hyvä aamupala, hieno neljän ruokalajin illallinen, saunaosasto ja ilmainen netti. Mitäpä muuta sitä alppihotellilta voisi vaatia. Val d'Iseren pääkylään on 1,2 km matka, mutta sinne pääsee ilmaisella skibussilla viidessä minuutissa. Itse pääkylään ei hirveästi ole asiaa, mitä nyt You Travelin after-ski baari Moris Pub sijaitsee siellä. Samoin kaikki kaupat. Tietenkään Valin afteri ei vedä vertoja Itävallan vastaavalle, mutta ainakin Moris Pubin live-musiikki oli huomattavasti parempaa kuin Itävallan aftereissa on tullut koettua.

Lisää tarinaa hieman myöhemmin. Ohessa vielä muutama faktapitoinen kuva.

Tuonne taakse piti lähteä, mutta valitettavasti reitti oli suljettu lumivyöryvaaran takia.

Sykkeet kävivät tasaisesti normaalia korkeammalla. Koko päivänä ehti jopa seitsämän laskua.

Vihreä suora tarkoittaa junanousua, toinen vihreä tuolihissiä. Loput ovat sitten mukavia laskuja.

Paikallista viiniosaamista. Hyvin maittavaa viiniä ja hintakaan ei päätä huimannut.

Pääruokana risotto ja nieriää. Hyviä olivat molemmat.

Jälkkäriksi paikallisia juustoja. Itse tykkäsin näistäkin.
 

perjantai 7. helmikuuta 2014

Lunta lunta lunta!

Huomenna suuntaamme kohti Alppeja. Muutama edellinen vuosi on mennyt tuolla Itävallan puolella, joten nyt suuntaamme kohti Ranskaa. Val d' Iseressä olemme jo aiemmin olleet, mutta jo silloin paikka todettiin erittäin hyväksi offarimestaksi, joten sinne siis suuntaamme.

Viime vuosina olemme jokaisessa kohteessa kärsineet lumenpuutteesta, joka on häirinnyt meille tärkeää offarihiihtoa. Jos lunta kohteessa on riittävästi ollut, niin tyypillisesti se on satanut sinne joskus viikkoja sitten, joten kaikki offarit on jo ollut täysin ajeltuja. Ja ainakaan meidän lomaviikolle ei ole osunut yhtään kunnollista lumipäivää.

Mutta nyt näyttää paremmalta. Nimittäin Val d' Iseressä on viime viikolla satanut lunta joka päivä, ja tänään perjantaina sinne tuli jopa kohtuullinen dumppi. Samanlaista on luvassa myös maanantaina, joten veikkaan että meillä tulee siellä olemaan huippukivaa!.

Lisää juttuja sieltä, mahdollisesti jopa kuvia. Oheisella sääennustuksella sinne suunnataan.

  

sunnuntai 2. helmikuuta 2014

79.7

Tuossa lukemassa ei ole mitään maagista muille kuin itselleni. Nimittäin tuollaisen lukeman vaaka eilen ilmoitti näytöllään. Moisia lukemia en ole nähnyt sitten vuoden 2005, joten tyytyväinen pitää olla. Itseasiassa olen kuukauden edellä projektiani, eli saavutin syyskuussa asetetun tavoitteen jo helmikuun alussa mutta eipä se haittaa. Projekti jatkuu vielä, tavoitteena on saada vielä parisen kiloa pois.

Urheilupuolella suunnitelmallisuus ja ohjatut treenit jatkuvat ja alkavat tuottamaan myös tulosta. Tai ainakin sisäpyöräily sujuu oikein hyvin, ja myös kuntopuoli tuntuu olevan paremmassa kunnossa kuin pitkään aikaan. Tosin todella kovia treenejä ei vielä ole tullut vastaan, joten niissähän se todellinen kunto ja palautuminen mitataan. Viime perjantain vetotreeni meni kyllä oikein hyvin, joten sen perusteella kunto on jo nyt parempi kuin loppusyksystä. Ohessa muutama käppyrä perjantailta, ja myös tammikuun treenikalenteri toteutuman osalta.

Vetotreenit trainerista katsottuna. 4 * 5 min vetoja.

Sama treeni sykemittarista katsottuna. Sallittu maksimisykekin tuli vastaan vikan vedon aikana.

Tammikuun treenit. Väreillä on omat merkityksensä.