Pyöräpäivityksiä, osa 2

Maantiepyöräprojektini etenee. Nyt on jo runko, vanteet sekä renkaat hankittuna, aiemminhan tuli jo polkimet ostettua. Enään puuttuu vaihteisto, jarrut ja muutama muu pikkujuttu. Shimanon uutuusvaihteet saapuvat kauppoihin vasta loppuvuodesta, joten tänä vuonna tuolla pyörällä ei vielä päästä polkemaan. Mutta heti keväällä sitten, ja luonnollisesti parempaa vauhtia kuin nykyisellä pyörällä.

Tästä pääsee katsomaan runkosetin speksit, ja ohessa muutama kuva. Hyvä tästä vielä tulee.

Vuoden 2014 Comp-version runkoväri on valkoinen

Vanteet, Shimano DuraAce.

Uutta teknologiaa myös maantielle. Vihdoinkin.

Kuntotestissä

Kesäloman jälkeen on hyvä suunnata katse eteenpäin. Omalla kohdallani, ja ainakin treenaamisessa, tämä tarkoittaa syyskauden aloittamista ja ensi vuoden tavoitteiden asettamista.

Tätä tavoitetta varten pitää tietenkin tietää oma lähtötaso, joten siitä syystä päätin mennä täydelliseen terveys- ja kuntotestiin. Varasin itselleni ajan Helsingin Urheilulääkäriasemalta, joka esimerkiksi tälläisiä testejä suorittaa. Ennen fillaritestiä mulle tehtiin terveystarkastus, jossa mm. katsottiin sydänkäyrät, keuhkojen puhalluskyky ja muutama muu juttu. Ja tietysti keholle tehtiin myös InBody-mittaus, jolla saadaan selville kaikenlaista jännää. Mittauksen mukaan mulla todellakin on keskimääräistä suuremmat lihakset, tämä tarkoittanee jalkoja, käsistä noin ei varmasti voi sanoa. Eli klassinen BMI-lukema oli tuon InBody-mittauksen mukaan pienempi kuin perinteinen laskukaava antaa, mutta silti painoa olisi hyvä pudottaa. Ja tässä on yksi omista tavoitteistani.

Näiden juttujen jälkeen mentiin itse kuntotestiin, joka tehtiin perinteisellä kuntopyörällä. Pyöriä oli kaksi, ja itse valitsin enemmän maastopyöräasetuksilla olevan pyörän. Pyörän polkimissa oli SPD-klossit, joten omilla kengillä oli tuttua polkea.

Itse olin halunnut täydellisen testipaketin, eli perinteisten aerobisen ja anaerobisen kynnysarvojen lisäksi halusin tietää omat maitohappo- ja ventilaatiotasoni, eli niiden kynnysarvot jokaisella tehotasolla. Testaaja, joka vaikutti todella kovalta ammattilaiselta, kertoi omana mielipitenään että ilman näitä kynnysarvoja pelkkien sykearvojen perusteella saadut tulokset ovat arvoltaan melko vähäisiä.

Puin siis hengitysmaskin nokalleni ja antureita laitettiin paljon pitkin yläkroppaani. Lisäksi verta otettiin jatkuvasti oikean käden keskisormesta. Näiden jälkeen lähdin siis polkemaan. Testin tavoitteena on polkea 3 minuuttia tietyllä teholla ja riittävällä kadenssilla, jonka jälkeen tehoa lisätään aina 30 wattia ja sormenpäästä otetaan uusi verinäyte. Aluksi tehot ovat sen verran matalia, joten vastus ei mulle juurikaan tuntunut, syke pysyi alle 100:ssa, ja maitohappotasot alhaisina.

Viime vuonna pyörätrainerilla treenatessani se kertoi mulle aina reippaasti yli 300 watin huipputehoista, ja staattinen tehokin oli mulla kovissa mäkitreeneissä 310 watin paremmalla puolella. Kuitenkin testissä kun tehoja jatkuvasti nostettiin, niin aloin hieman epäilemään noita trainerin ilmoittamia lukemia. Nimittäin 18 minuutin pyörityksen jälkeen tehoja pyörässä oli 210 wattia ja keskisyke huuteli 149-150 lukemia, ja maitohappotaso oli nelinkertainen lähtötasoon verrattuna. 24 minuutin kohdalla vastus oli nostettu jo 270 wattiin, keskisyke oli 169-171 ja maitohappotasot yli kymmenkertaisia lähtöön verrattuna. Tässä hengitykseni oli jo absoluuttista ja kovaäänistä läähätystä, ja töitä sai tehdä todella, jotta kadenssi olisi pysynyt 80:ssä. Seuraavaksi vastus nostettiin 300 wattiin, ja siihen meikäläinen sitten hyytyi. Jaksoin polkea tuota vastusta about minuutin verran, ja sitten nostin kädet pystyyn. Testi oli siinä. Lopuksi kahdeksan minuuttia palauttelua nollavastuksilla.

Analyysit kertoivat että fillarilla mun aerobinen kynnys on 122 ja anaerobinen kynnys löytyy lukemasta 149. Maksimisykkeeksi kirjattiin lopetushetkellä testilaitteessa näkynyt lukema, eli 173.
Juosten tehtynä kynnysarvot ovat tyyppillisesti 8-10 lukemaa suuremmat, maksimisyke ei nouse yhtä paljon.

Mitä sitten tuosta testistä jäi käteen ?
Tietysti mielenkiintoista dataa, joka ainakin mua kiinnostaa paljon. Testaaja pystyi esimerkiksi tulosten perusteella kertomaan, millaiseen keskivauhtiin kykenen pitkillä maantielenkeillä ja maantiekisoissa. Samoin data oli hänen mielestään hyvin tyypillinen maastopyöräilijän data, joka eroaa maantiepyöräilijän datasta melko selvästi.

Parannettavaa ja kehitettävää siis jäi. Ja tämä on yksi tavoitteeni tuleville kuukausille. Kykyä polkea pidempään ja isommilla tehoilla pitää saada lisää, ja tulenkin uusimaan tuon testin joskus ensi keväänä. Toivottavasti silloin mies katkeaa vasta silloin kun pyörässä on vastusta yli 300 wattia.

Tarkkaa dataa on toki saatavilla, mutta ohessa omasta Suunnosta napatut kuvat. Niistä näkee ainakin rasituksen selkeän lisääntymisen...

Sykekäyrä.

EPOC

VO2