Syksy on ihan parasta

Olen aina pitänyt syksystä. Kylmenevästä ilmasta ja pehmeäksi pimenevistä illoista. Sateesta. Kumisaappaista. Ruskanlehtien värjäämistä teistä. Takkatulesta. Kynttilöistä, Torkkupeitteistä. Iltateestä. Punaviinistä.

Moti Mahal Lontoo

Jotta Mrs. T. saatiin Lontooseen, niin tuli luvattua mahdollisuus päästä maistamaan "maailman parasta intialaista ruokaa". Odotukset olivat siis molemmilla korkealla, ja näin jälkikäteen voin todeta että lopputulos oli odotusten mukainen. Olin varannut pöydän Covent Gardenissa sijaitsevaan Moti Mahal ravintolaan, sillä kyseinen ravintola on noussut nopeasti Lontoon Top-3 intialaiset listalle, nykyinen sijoitus taitaa olla numero kaksi.

Ruoka, juoma, palvelu sekä tunnelma - kaikki olivat eilisiltana täydellisesti kohdallaan. Otimme maistelumenun nimeltään Samaja. Annos toisensa perään tuli pöytäämme, ja ainakin itselläni oli mahdotonta sanoa mikä annoksista oli paras, kaikki olivat niin hyviä. Yleensä intialaisten ruokien kanssa ongelmallinen juomapuolikin onnistui ihan mukavasti, tosin siihen käytin omaa arviointiani, enkä ravintolan suosituksia. Alkuun kohtuullista gewurtzia Alsacesta, pidemmän päälle pinottia Kaliforniasta. Myös alkuun tilatut leipäset, niiden erilaiset maustekastikkeet ja ns. salaattipöytä olivat kaikki nappisuorituksia. Salaattipöytä koostui raaoista vihanneksista joita dipattiin suoraan hyvään mausteseokseen, äärimmäisen yksinkertaista ja todella hyvää.

Parin tunnin ruokanautiskelun jälkeen kuittasimme itsemme ulos ja totesimme paikan kympin arvoiseksi - tosin myös 240 puntaa maksaneeksi - kokemukseksi. Ehdottomasti suositeltava!

Lopuksi muutama kuvaotos eiliseltä, kuvat eivät välttämättä ole omasta kamerasta...

Mr. T.

Yhdistynyt kuningaskunta

Alkuviikko EU:ta tuutin täydeltä Brysselissä.

Tänään kotona vaihtamassa matkalaukkua.

Ja huomenna. Lontooseen. Lomalle. Olen pistänyt tilaukseen nämä perinteiset:

1. Tate Gallery of Modern Art

2. Second hand -putiikit

3. Gastropubit, oluthanat ja fish and chips + puoli pulloa vinegaria

4. Maailman parasta intialaista ruokaa

Varaan matkaan converset, ison sateenvarjon ja Mr T:n laatiman opastuksen, minkä avulla pitäisi löytää perille. Be prepared, wife is coming...

Rainy night in London

Maailmassani on neljä kaupunkia joissa voisin asua. Yksi on kotikaupunkini Helsinki, loput löytyvät jostakin muualta. Allaolevaa tekstiä en itse ole kokonaan kehitellyt, alkuperäinen versio on jo yli 20 vuoden ikäinen. Mutta omalta osaltani teksti pitää edelleen hyvin paikkaansa, oli sitten kohteena rakastamani kaupunki tai jotakin muuta vielä tärkeämpää...

I've been loving you a long time
Down all the years, down all the days
And I've cried for all your troubles
Smiled at your funny little ways
We watched our friends grow up together
And we saw them as they fell
Some of them fell into Heaven
Some of them fell into Hell

I took shelter from a shower
And I stepped into your arms
On a cold rainy night in London
The wind was whistling all its charms
I sang you all my sorrows
You told me all your joys
Whatever happened to that old song
To all those little girls and boys

Now the song is nearly over
We may never find out what it means
But there's a light I hold before me
And you're the measure of my dreams
The measure of my dreams

Sometimes I wake up in the early morning
I saw picture of you in my head
I'm not thinking for the future
I'm not dreaming of the past
I'm not talking about of the first time
I never think about the last time

Lontoo kiittää ja toivottaa hyvää yötä kaikille.


Mr. T.

Valo

Uusi koti on ihana. Kierrän huoneesta toiseen ja ihastelen. 86-vuotias talo on arvokas ja tyyni päivitettynäkin. Lattialämmittimiksi meille hankittiin lampaanvillaiset tohvelit, joita Mr. T tosin vastusti viimeiseen asti.

Sen sijaan uusi ja varsin epämiellyttävä kokemus oli muuttaminen remontin keskelle osittain valottomaan ja sähköttömään asuntoon. Toisaalta en ole koskaan aiemmin hihkunut innosta, kun se lamppu katossa vihdoin syttyi. Sitä pitää mennä katsomaan uudestaan ja uudestaan. Sähkäriä nauratti vilpitön iloni jokaista uutta toimivaa katkaisinta ja pistorasiaa kohtaan. Ja vanha sähkötaulu ja sulakkeet ne vasta nostalgisia ovat.

pst. kuvasta huolimatta meillä ei supportoida enää hehkulamppuja

Käpylästä

Täällä sitä vihreiden ja entisten/nykyisten hippien pääkannatusalueella nyt asutaan.

Muutto meni hyvin sutjakkaasti, ilman mitään ongelmia. Siitä iso kiitos Niemen pojille.
Asuntomme on vielä remontin kourissa, mutta eiköhän tämä remonttimiesten todo-lista lyhene ja maalinhaju tästä vähitellen hälvene, joten kyllä tästä vielä hyvä koti meille tulee.

Itse Puu-Käpylä tuntuu erittäin mukavalta asuinalueelta, ja luonnollisesti täällä on kovin vihreää, sanan kaikissa eri muodoissa. Myös ruska näyttää ikkunasta katsottuna aika hienolta. Huonoja puolia listattaessa tuli mieleen se fakta, että Tava on kotoamme mitattuna noin 7,2 kilometrin päässä, samoin Ankkuun on vielä hieman pidempi matka. No, eiköhän me tuon faktan kanssa voida ihan hyvin elää. Uudet koordinaatimme löytynevät aika helposti allaolevasta kuvasta:

Mr. T.

Who let the dogs out

Kävisiköhän näiden ulkoiluttaminen treenistä tulevaan.













Kyseessä Louis Vuittonin muotiluomukset.

Syksy ja urheilut

Syyskuu meni melko urheilullisesti melko hiljaisissa merkeissä, vaikka säät olisivat kyllä olleet puolellamme. Omalta puoleltani loukkaantunut polvi häiritsi treenaamista, mutta onneksi nyt näyttää jo paremmalta. Ainakaan fillaroinnoista polvi ei tykkää pahaa, samoin sähläämisestä. Juoksun aikana se vielä hieman ilmoittelee itseään, joten varovasti mennään sillä puolella.

Hieno lokakuinen lauantaipäivä osui onneksi kohdallemme, siitä todistuksena pari hienoa räpsyä uusilta kotiseuduilta eli Käpylän lähimaastoista. Mrs. T. oli vihdoin saanut oman Top Fuelinsa pois Samin pajalta, eipä se DT:n uber-duber vapaaratas sitten kovin hyvää tekoa ollut. Toivottavasti pyörä nyt kestää ilman ongelmia. Käpylän reitteihin pitää tutustua uudelleen, siellä on aika paljon kaikenlaista hienoa kalliomaastoa.

Luvatut kuvat alla. Luonnollisesti kamera teki taas kepposet, ja kuvat jäivät näihin kahteen. Hankintapäätös uuteen Olympus PEN E-P1 kameraan on taas astetta lähempänä ja entistä helpompi.

In Memoriam

Nelli (Nelly, Nellyskä) 6.11.1997-1.10.2009

Serkkuni Pq:n suurenmoinen koira ja suuri. Sydämen- ja sylintäydeltä 12 vuotta. Jätit tassunjälkiä sydämeeni. Hyvää matkaa toisille lenkkipoluille.



















Mrs. T ja Nelli, kuva vuosien vuosien takaa, onnelliselta mökkikesältä.