torstai 19. marraskuuta 2009

Ratikalla maalle

Useamman keskustassa asutun ja viihdytyn vuoden jälkeen suhtaudumme varovaisen uteliaasti uuteen asuinympäristöömme. Olemme mielestämme muuttaneet kutakuinkin maalle, ja olemme tehneet ensimmäisten viikkojen aikana seuraavia havaintoja:
  • Koti on pieni helmi. Talo vanha ja arvokas, mutta sympaattinen. Ja naapurit mutkattomia - sikäli, kun heihin ylipäänsä törmää.

  • Ikkunasta näkyy puutaloja, joulukoristeisia verantoja, lintulautoja, kissoja ja koiria pihalla.

  • Työmatka on kaunis. Aamuraukea puu-Käpylä. Rapsutan kaikki vastaantulevat koirat. Olen huomannut alkaneeni taas tervehtimään bussikuskia.

  • Autolle löytyy aina, siis ihan aina, parkkipaikka.

  • Lenkille lähdetään kotiovelta, ja uimahallille on kävelymatka.

  • Musta-Pekka on hyvä lähikauppa. Tosin seuraavaksi testaamme kyläkauppa Kumpuotin.

  • Seurusteluravintola Sohvista (Old Sophie) saa hyviä pizzoja.

  • Teatteri on Ilves.


  • Ja onhan meillä 84-vuotias ratikka (1), jolla voimme tarvittaessa huristella maalta kaupunkiin...

Ei kommentteja: