Hyvää Juhannusta

City-Juhannus ja aurinkoinen piknik kera rakkaiden.

Takapihalla



Piknikeväät



Perheen pienin treenasi agilityä toista tuntia tänään ja nukkui kuin tukki piknikin alun,
mutta ehti mukaan rääppiäisiin.

Treenipäiväkirja

Taas on  yksi kuusiviikkoinen treenisetti takana, ja painotus siirtyi pyöräilyn puolelle. Maastokilometrejä on takana hävettävän vähän, ja kauden ensimmäisen mäkitreenin ajoin vasta viime lauantaina. Tämä ei lupaa hyvää tulevaa Tahko MTB kisaa ajatellen, mutta tokihan sinne taas lähdetään. Cyclocrossilla on sentään 500 km tasamaata takana, joten ihan ilman polkemista en onneksi tässä vaiheessa enään ole.

Kisakalenteriini tuli pieni muutos, kun vaimoni sai minut ylipuhuttua Kuopion Triathlon-kisaan. Tämä tarkoittaa uinnin paluuta treeniohjelmaan, sillä vaikka kyseessä on pikamatkat, niin 500 metriä avovedessä ei tältä mieheltä mene ilman treenaamista. Jos sitä vaikka innostuisi aamu-uinteihin läheisessä Kumpulan maauimalassa.

Ohessa treenipäiväkirja viimeiseltä viideltä viikolta. Yksi flunssa haittasi treenaamista, ja kun se vielä osui kesäloman jatkeeksi, niin taukoa tuli vähän liian paljon. Mutta nyt on taas vire päällä, ja treenaaminen maittaa.

Triathlon

Kun kerran päätin elämäni ensimmäiseen triathloniin osallistua, niin treenaamista ei tarvitse kesälläkään unohtaa. H-hetki koittaa elokuun alussa Kuopiossa, jossa osallistun pikamatkalle. On siinäkin tekemistä, tai ainakin uintia pitää treenata, muut lajit sujunevat luonnostaan paremmin. Tänään haettiin ensituntumaa Kumpulan maauimalasta, mutta avovesiuinti on sitten toinen juttu. Mutta elokuussa tiedän enemmän tästäkin.


Mr. T.

Colorful

Aurinkoista aamunavausta seurasi värikäs päivä.

Huomenta

Lauantaiaamun auringon tarjosi Eva Solon sitruspuserrin. Toimii.

San Sebastian - oikea ruokaparatiisi

Jo aiemmin tuli blogikirjoituksessa mainittua että San Sebastian on oikea ruokaparatiisi. Silloin julkaistut, ja hivenen modifioidut kännykkäkuvat a´la Yummy Yummy, eivät antaneet oikeutta kaupungin ruokataiteelle, joten kirjoitetaan hieman syvempi juttu vasta nyt.

Kaupungissa, ja myös muualla koko baskialueella, syödään siis jatkuvasti ja hyvin. Paikalliseen ruokailukulttuuriin kuuluu lounas (Pintxosia ja lasi viiniä tai paikallista cidraa), 2-3 tuntia siestaa, hieman lisää duunia ja sitten takaisin ruoan pariin. Alkuilta menee luontevasti pintxosbaarista toiseen hyppiessä, ja jokaisessa otetaan se 1-2 makupalaa ja lasi juomaa. Illallinen aloitetaan aikaisintaan klo 21, joskus vasta klo 23. Ja sama juttu seuraavana päivänä, sitä seuraavana ja niin edelleen.

Pintxokset eli paikalliset tapakset ovat kyllä mestaruustekosia. Jokaisesta baarista niitä tietysti saa, mutta muutamien baarien osaaminen tällä saralla on kyllä huippuluokkaa. Makupalojen hintataso ei juuri päätä huimaa, tyypillisesti 2-3 pintxosia ja lasi juomaa maksaa sen 7-8 euroa. Juoma on tyypillisimmään lasi punaviiniä tai sitten paikallista siideriä. Toki oluttakin tilataan, mutta se on sitten multinationaalista tuotantoa a´la Amstel tai Heineken. Jos sattuu rakastamaan mereneläviä, niin silloin suunnilleen jokainen pintxosbaari on unelmatehdas. Nimittäin suurin osa näistä rakennelmista perustuu johonkin meressä elänneeseen makupalaan. Toki kinkkua, paprikaa ja juustoa löytyy myös täytteistä, mutta selkeästi vähemmistönä.

Meillä illalliset olivat pääpiirteissään onnistuneita. Paras ravintola oli mielestäni Bodegon Alejandro, jonka maistelumenu oli huippuluokkaa. 38 euron hintaan saimme lauantai-iltana mm. seuraavia annoksia eteemme:

* Cold marinated anchovis lasagne and vegetables ratatouille with gazpacho cream
* Creamy rice with baby cuttlefish oil and slivers of Idiazabel cheese
* Grilled hake on potatoes with virgin olive oil and citrus vinaigrette
* Iberain veal cheek served on a potato and bacon terrine with warm roasted pepper sauce
* French toast soaked in cream and egg yolk, caramellised and server with fresh cheese ice cream
* Slighly spicy peach gnocchi with coconut ice cream and vanilla juice

Tähän päälle kaikenlaisia keittiötervehdyksiä, ja naurettavan halpahintainen viinipaketti, niin lähelle täydellistä osunut setti oli siinä. Hieno lopetus hienolle juhlapäivälle.

Muita hyviä illallisravintoloita oli perinteistä baskiruokaa tarjonnut Anastasio Berri, ja hyvän pintxosmenun tarjonnut Bar Bergara. Valitettavasti emme päässeet kolmen Michelin-tähden Arzakkiin, sinne olisi ollut hotellilta vain 5 minuutin kävelymatka. Ehkä sitten seuraavalla reissuilla.

Ruokahehkutus voidaan lopettaa tähän, suosittelemme kaupunkia lämpimästi kaikille ruokakulttuurista kiinnostuneille. Voimme myös lähteä paikallisoppaiksi :-)
Ohessa muutama ruokakuva, kyllä noita katsellessa nälkä pääsee taas yllättämään.

Bodegon Alejandro, keittiö sanoo Moi!

Juhlapäivä, juhlajuomaa

Alkuruokaa

Jokin ihanista kala-annoksista

Aterian päätös klassisella tavalla.

Nautittavaa ja hyvin halpaa paikallista viiniosaamista.

Tilausta tekemässä

Täälläkään kaikki eivät ole merestä.

Mutta suurin osa on, ja nyt nautitaan.

Meri

Helatorstain kunniaksi hyvät ystävämme kutsuivat meidät meripiknikille. Noutopalvelu toimi upeasti, Eteläsatamasta hyppäsimme kyytiin ja matka kohti tuntematonta saarta alkoi. Uusi vene oli aika upea, ja kyllähän sillä myös tarvittaessa vauhdikkaasti päästiin eteenpäin. Meitä ei voinut edes gasteiksi kutsua, sillä käytännössä emme tehneet mitään veneilyyn tai ruokailuun liittyen, nautimme ainostaan hyvistä antimista ja seurasta. Puolikas päivä reissussa sujahti hyvin helposti, ja lopulta ajoimme takaisin veneen espoolaiseen kotisatamaan. Kaikenkaikkiaan oikein mukava reissu, kaikki kiitokset kuuluvat Terholle, Eijalle sekä tietysti Sylville.

Kesämies keskellä Espaa.

Tuoltahan he saapuvatkin, kohta lähdetään.

Veneilyssä turvavarusteet kannattaa aina pitää päällä.

Syystäkin ylpeä omistaja ohjaa venettä, tällä kertaa ilman elektroniikan apua.

Jaahas, kesämiehen flunssa vaatii myös ulkoista lämmitystä. Flussa ei valitettavasti parantunut.

Tervetuloa.

Upeat maisemat.

Hivenen tuulista, mutta muuten upeaa.

Sohvi otti myös saaren rohkeasti haltuun.