Kävimme Mrs. T.:n syntymäpäivää juhlistamassa Katajanokalla sijaitsevassa Ravintola Nokassa.
Kyseisen ravintola on jo vuosia kuulunut suomalaisuuden ja lähiruoan puolestapuhujiin, ja siihen on myös helppo liittää laatusanoja kuten aito ja selkeä.
Ruoan ja juoman suhteen emme ainakaan joutuneet pettymään. Keittiö toivotti tervetulleeksi sellerikeitolla, ja meille molemmille tilattu neljän ruokalajin Helsinki Menu starttasi maukkaalla parsa-annoksella, johon keittiö oli saanut ainakin itseäni kovasti miellyttävää yllätyksellisyyttä ilmakuivatulla ankalla. Sen aromikas maku sopi erittäin hyvin vihreän parsan kumppaniksi. Annoksen kanssa tarjoiltiin Loiren laaksosta kotoisin olevaa Muscadet Serge Batard vuodelta 2007. Viini ja erityisesti sen aromaattisuus ja melkein kupliva hapokkuus toimi hienosti yhteen ruoan kanssa.
Pääruokana tarjottiin luomukaritsaa, luonnollisesti Bovikin tilalta. Lihaa oli kypsennetty miedolla lämmöllä hyvin pitkään, riivitty palasiksi ja muotoiltu siistiksi suorakaiteen muotoiseksi palaksi. Lisukkeena tarjottiin rapeaa kateenkorvaa ja selleripyreetä. Tästä kokonaisuudesta ei myöskään ollut mitään pahaa sanottavaa, annoskoko oli tietysti Nokan tapaan pienehkö. Tähän ruokaan oli ravintolan sommelier suositellut espanjalaista Sacra Natura-luomuviiniä Terra Altan alueelta. Tähän kohtaan voi todeta sommelierin tehneen onnistuneen valinnan, nuori cabarnet sauvignon sopi hienosti juurevaan annokseen.
Helsinki Menun juustolajitelma tarjosi parasta pieniltä kotimaisilta juustonvalmistajilta. Hakaniemen Hallin Lentävän Lehmän tarjonta ja asiantuntevuus on toki jo aiemmin tuttu, mutta Mouhijärven Hilma tilsit-juusto oli aivan uskomattoman hyvää. Lisäksi tarjoiltiin Tahdonvoima vuohenjuustogoudaa sekä Juustoportin vuohenmaitogryuereä, molemmat maistuivat hienolta. Juomapuolella koettiin pienimuotoinen yllätys, sillä meille tarjottiin itävaltalaista Weingut Brundelmayer Gelber Muskateller Ausleseä. Juoma oli hyvin pirteä jälkiruokaviini, jonka kanssa juustot eivät kauaa meidän lautasilla viipyneet. Erinomainen kokonaisuus.
Viimeiseksi annokseksi tarjoiltiin raparperipiirasta, jonka kanssa tarjoiltiin vaniljaista raparperisorberttia. Kokonaisuus ei ollut niin hyvä kuin olisi voinut olla, varsinkin sorbetti tuntui hivenen riitelevän jälkiruokajuomana tarjotun Pacific Rim Vin de Glacierin kanssa.
Ravintola Nokka ja heidän Helsinki Menu toimi kokonaisuutena oikein hienosti, paikan palvelu oli erittäin ystävällistä ja paneutuvaa. Ravintolan ilmapiiri ja sijainti vanhassa makasiinissa nosti osaltaan kokonaisfiiliksiä. Kaiken kaikkiaan hieno fine dining kokonaisuus.
Mr. T.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti