maanantai 30. elokuuta 2010

Espoo Cine 2010








Meille varma alkavan syksyn merkki on jokavuotinen Espoo Cine leffafestari. Viimeistään illalla leffoista kotiinpalatessa on helppo havaita, että ilta on aivan pimeä jo noin klo 22:n aikoihin, ja mitäpä muuta kuin syksyä tämä voisi merkitä.

Tänä vuonna juhlistimme meidän Espoo Cine harrastustamme jo 10. kerran. Meidän festariviikkomme jäi lomien ja muiden kiireiden takia hieman vajaaksi, joten emme ehtineet katsomaan kuin kolme leffaa. Kävimme tsekkaamassa tanskalaisen En Familien, norjalaisen Upper Dogin sekä brittiläisen Down Terracen. Kaikki olivat upouusia, tänä vuonna tehtyjä leffoja, joiden ensi-illat olivat kotimaissaan olleet joko keväällä tai juuri äsken. 

Mielestämme paras tuosta kolmikosta oli norjalainen Upper Dog. Siinä oli erittäin hyvä tarina, hyvät näyttelijät, ripaus komediaa ja tietenkin sopivasti draamaa. Jos ohjaaja osaa hommansa, niin yleensä näistä aineksista tulee hyvä keitos. Niin myös tässäkin tapauksessa. Itse leffasta on turha kertoa mitään yksityiskohtia, googlaamalla ne selviävät. Kannattaa mennä katsomaan tai vuokrata, jos tämä leffa osuu kohdalle. Selkeät **** tähteä.

En Familie oli taas hieman synkempi draama perhesiteistä ja niiden vaikutuksista jokaisen perheenjäsenen tekoihin. Alussa leffa oli kepeähkö ja iloinen, mutta se muuttui jatkuvasti synkemmäksi erinäisten ikävien tapahtumien takia. Elokuvan loppupuolella joillekin voi olla jo tarvetta nessuille, sen verran emotionaalista elokuvaa tämä leffa tarjoaa. Jos tälle leffalle pitäisi perinteisiä tähtiä antaa, niin antaisin tälle *** 1/2

Down Terrace edusti sitten aivan erilaista genreä kuin kaksi aiempaa. Nimittäin kuvausta ankeista brittigangstereista ja heidän sisäisistä ongelmista. Pienellä budjetilla ja pääosin amatöörinäyttelijöillä toteutetun leffan vihjattiin olevan samanlainen kuin Sopranos TV-sarja, mutta valitettavasti leffa ei kyllä tavoittanut tuota mestariteosta oikein millään tasolla. Kyllähän leffassa juotiin viinaa, poltettiin tupakkaa vahvempia aineita ja tietenkin poistettiin sekä kuopattiin omia ja vieraita jengin jäseniä. Alussa leffa sisälsi paljon hyvää dialogia, jonka seuraamista vaikeutti näyttelijöiden vahva slangi ja murre. Loppupuolella leffan juonikuvio alkoi paremmin selviämään, ja loppua voidaan pitää hieman yllättävänä, mutta oikeutettuna. Kokonaisuus ei mielestämme kohonnut "unohtumattomat leffakokemukset" listalle, ja täten tähtiä tälle voisi antaa ** 1/2.



Tässäpä kokemukset vuoden 2010 Espoo Cinestä, ensi vuonna uudestaan.

Ei kommentteja: