Joulun Menu

Alla eilisen aattopäivän menu. Hyvää oli, ja kokki voi ottaa ansaitun kuplajuoman, sen verran tuon tekemiseen aikaa paloi...

Alkuruoat:
Graavattua siikaa
Savusiikaa
Mummonkurkkuja savusiika-sipulitäytteellä ja mätiä
Sveitsin perunaa

Väliruoka:
Maidossa keitettyä maa-artisokkakeittoa
Paahdettuja pähkinöitä
Sitruunaöljyä

Pääruoat:
Yrittikuorrutettua poron ulkofilettä
Sahramilla maustettua karpalo-pähkinäriisiä
Rucolasalaattia

Jälkiruoat:
Joulun enkelikakkua
Kanelimarinoituja pähkinöitä ja karpaloita
Viikunoita

Juomat:
Alku: Henri Bourgeois Pouilly-Fume En Travertin 2010, laadukas Sauvignon Blanc Loiren laaksosta
Väli: Samaa kuin alkuruokien kanssa
Pää:  Dromos L´Altro 2007, IGT Maremma Toscana, oiva italialainen punajuoma medium-kypsälle riistalle
Jälki: Italialainen puolimakea kuplajuoma, Bon Vivant / Silja Serenadin tuonti. Erinomainen yhdistelmä.

Kuvafiilistelyjen kautta Hyvää Joulua kaikille kymmenille, sadoille tai tuhansille lukijoille.

Joululahjoja, osa I

Yksi tämän vuoden huippulahjoista oli pitkään suunniteltu audiojärjestelmien päivitys. Onneksi joulupukki oli ymmärtänyt tarpeet oikein, ja nyt kotona toimii Sonoksen langaton monihuonemusiikkijärjestelmä. Käytännössä tämä tarkoittaa haluttua musaa per haluttu huone, joten tunnelmaan tai musiikkimakuun sopivaa musaa on helppo syöttää haluttuun kohteeseen. Ja kaikki tämä langattomana. Jokaiseen huoneeseen tarvitaan sopiva Sonoksen laite, joko vahvistimella tai ilman, ja tietysti kaiuttimet. Systeemin ohjaus joko asennettavana Win/Mac softana tai iOS/Android appsina. Musiikkia voi käytännössä soittaa mistä tahansa, esimerkiksi läppärin omalta kovalevyltä, joltakin verkkolevyltä, Spotifyn pilvestä, iTunes/iCloudista, tai vaikkapa nettiradiosta.

Näin parin päivän koekäytön perusteella voin sanoa että homma toimii aivan hiton hyvin. Laadukkailla kaiuttimilla varustettuna kokonaisuus soi hienosti. Demomahdollisuudet täällä meillä.

Mr. T.

Viimeiset uunista ulos

Uuden kodin viimeisinkin hankinta saapui joulunalusviikolla. Viimein ruokaopukset saavat arvoisensa hyllykön. Kuvassa näkyy jotain muutakin uutta, mutta siitä mies voi pitää teille erillisen ja pitkän esitelmän....

Lämmin valo

Argh

Olen tämän viikon joutunut autoilemaan töihin. Ja juuri nyt ärsyttää bussikaistaa ajavat törpöt yksityisautolijat. Lisää vain kamerointia, että saadaan nämä hölmöläiset sieltä pois.

Pitänee siirtyä nopsasti takaisin julkisen liikenteen puolelle, niin ei verenpaine nouse työmatkalla.

Wien 2011

Joskus 15 vuotta sitten luin jostakin määritelmän, että jos Wien on omasta mielestään kiinnostava kaupunki, niin sitten on takuuvarmasti keski-ikäinen. No, jo silloin tykästyin tähän kaupunkiin, ja tämä viides kertakaan ei tähän muutosta ole tuonut. Hotellitasomme on noista ajoista parantunut, ja tämänkertainen Ring edustanee tahtotilaamme parhaiten, eli sopivan pieni boutique-hotelli hyvällä paikalla. Ehkäpä RHCP:n kiertuemanagerilla on samat speksit, sillä koko remmi asui samassa hotellissa. Samoin täällä on majoittunut Foo Fighters, Morrissey ja moni muukin rokkistara.

Tällä kertaa olemme tutustuneet 7. kaupunginosassa sijaitseviin nuorten vaate- ja kenkäsuunnittelijoiden pikkuputiikkeihin, ja allekirjoittaneelle tärkeälle Naschmarkettiin. Molemmista löytyi meille molemmille kantamuksia kotiin saakka. Samoin paikallista Gluweiniä on nautiskeltu ihan riittävästi. Huomenna on tiedossa tutustuminen johonkin mukavaan joulutoriin ja tietysti paikalliseen modernin taiteen museoon, eli Mumokkiin. Ruokailua ei myöskään tässä kaupungissa voi unohtaa, sillä hyviä ravintoloita täällä on vaikka kuinka paljon. Puhtaalle vegepuritaanille Wien voi olla haastava, sillä keskieurooppalaiseen tyyliin menut ovat hyvin lihapitoisia.

Lopuksi valikoitua kuvasatoa tältä reissulta. Kivaa on ollut, mutta kotiin on aina myös mukavaa palata.

Näkymä hotellimme ikkunasta, kuvassa Ring Strasse, Wien 1.

Päivän ensimmäiset kuumat viinit, ei pahaa.

Hieman parempien juomien parissa, Naschmarketin hyvä viinikauppa.

Tuliaisia kotiin.

Iltakuvia ydinkeskustasta.

Lisää iltakuvia.

Wienin kuuluisin kirkko jouluvalaistuksessa.

Kulttuuria a´la Mumok

Eräs hieno teos Mumokin näyttelystä.

Huntu

Etelä-Suomi sai ensilumiharson sopivasti Itsenäisyyspäiväksi. Tunnelmia omalta maalta.

Kirjallinen huomautus

Helsingin liikenneturvallisuuskeskus lähetti postia:

Valvontalaite on havainnut ylinopeuden ajoneuvolla, jonka haltija te olette.

Poliisi kehottaa tapahtumahetkellä kyseistä autoa kuljettanutta henkilöä noudattamaan nopeusrajoituksia, koska vähäinenkin ylinopeus on liikenneturvallisuusriski.

Sallituu nopeus: 60 km/h     Todettu nopeus: 63 km/h

Tunnustan.

Ensitunnelmia muuton keskeltä

Tavarat etsivät paikkojaan uudessa kodissa. Laatikoista näkyy, että Niemen pojat auttoivat meitä muutossa ja kyllä oli taas  hyvää palvelua.

Näiden kaunokaisten takia meinasi myöhästyä sähkötyöt. Mutta kyllä kannatti odottaa.

Yksi löysi paikkansa heti. Hu-huu.

Kylppärin katseenvangitsija.

Malja uudelle kodille.

Työnjohto ottaa nokkaunet muuttolaatikossa.
Taustasta voi huomata, että keittiönasennus alkaa vasta huomenna...

Rymsteeraus jatkuu...

Muuttoviikko

Pakataan, kannetaan, pakataan, kannetaan.

Uusi koti ehtii juuri ja juuri. Paitsi keittiö. Se on jo toimitettu, mutta ihan legoina odottaa asentajaa, jotka tuntuvat kaikki olevan juuri nyt täystyöllistettyjä. Eli muutamme hetkeksi keittiöttömään kotiin, pizzalistoja kerätään jo...

Sisätilojen remontti valmistui ajoissa ja näyttää aika kivalta. Yksityiskohdista myöhemmin lisää. Sähkötyöt tehdään huomenna. Ne odottivat niitä kytkimiä, jotka tilattiin sitten Norjasta asti. Hyvä Elektroskandia, josta saimme loistopalvelua!

Liukkari asennetaan huomenna. Ilmalämpöpumppu asennetaan huomenna. Kodinkoneet saapuvat huomenna. Muuttoauto tulee perjantaina.

Jäämme ehdottomasti kaipaamaan Käpylän uniikkia miljöötä ja tunnelmaa. Haikeina kierrämme koiran kanssa viimeiset lenkit näillä nurkilla. Tänne on helppo joskus palata...

Ystäville

10 vuotta sitten sairaalan vaaleanpunaisissa pyjamissa ja otsissaan komeat leikkausarvet tapasi kolme naista. Kolme taustoiltaan erilaista, hauskaa ja vahvan elämänhalun omaavaa naista. Puhuttiin, kuunneltiin ja naurettiin, jos ei itketty. Kuin vahingossa syntynyt suunnattoman tärkeä ikioma vertaistukiryhmämme. Dramaattisesta tapaamisesta kasvoi vuosien ja vuosien Ystävyys, jolle tänään nostimme vaaleanpunaisen maljan kuplivaa vaaleanpunaisissa sukissa.

Ystävät ovat niitä enkelitä, jotka nostavat meidät jaloilleen silloin kun siipemme unohtavat miten lennetään. Kiitos Ystäväni.

Ensimmäinen

Glögikausi avattu kera Blossan kahvilla terästetyn glögin ja chilirosmariinipähkinöiden, nammamnammam.

Hotellikuolema

Tiedän paljon ihmisiä, jotka nauttivat hotellielämästä työmatkoilla. Omaa aikaa ja rauhaa. Kuntosalit ja spaat käytettävissä. Voi tutustua iltasella kaupunkiin, käydä baarissa ja viihtyä maksukanavilla. Tehdä töitä pitkään. Nukkua pitkään. Nauttia ylenpalttisesta ja valmiista aamupalasta. Joku muu siivoaa ja petaa vuoteen.

Ja pah, valitettavasti en kuulu tuohon joukkoon (noo, ehkä ton siivouspalvelun voisin ottaa). Tää on on vaan tappavan tylsää. Jotenkin liian steriiliä.

Huomenna onneksi kotiin.

Paljon puhetta rahasta

Verotietoja tuuppaa kaikkialta. Toisilla sitä on enemmän ja toisilla vähemmän.

Ruoka, viini ja hyvä elämä

Marssimme messuille viime metreillä ja navigaattori osoitettuna Decanterin osastolle. Silmät kiiluen jahtasimme hyvää messutarjousta viinikaapista ja sellaisen myös saimme. Tässä hankinnassa luotimme samaan merkkiin kuin ennenkin, eli italialaiseen IP Cantinaan. Nykyinen temperointikaappi pullistelee jo uhkaavasti ja kellarissa makoilee lisää säilytykseen ostettuja pulloja, joten messulöytö tulee tarpeeseen. Autotalliin raivattiin uutukaiselle tilaa, ja siellähän se jo nyt täyttämistä odottelee.

Muutama muukin heräteherkku kiikutettiin kotiin. Viiniosasto oli tungosta täynnä, joten sen skippasimme suosiolla ja kipitimme kotiin nautiskelemaan lasillisen hyvää viiniä ihan ilman jonotusta.

Parmigiano-Reggiano Italiasta, mmmmmmmmm.

Fudge mix.

Pihasuunnitelma

Kävimme eilen http://www.sisustaulkona.fi/ :n Pian kanssa paikanpäällä tekemässä pihasuunnitelmia. Uuden kotomme piha tarjoaa hurjasti erilaisia perennoja, komeita saniaisia, valtaisina rehottavia pensaita, käkkyrävartinen peikonpähkinä, erilaisia ja erikuntoisia tuijia, kuusi, kataja, pihlaja, kriikuna ja kaiken kruunasi villiintyneet rikkaruohot. Huumaavasti tuoksuva minttu oli vallannut neliömetrikaupalla tilaa. Pia käveli 2 tuntia pitkin puskia ja hihkaisi aina uuden lajin tunnistaessaan. Lajikkeistoa oli aika tavalla, mutta hoitamattomana se näyttää isolta ja tukkoiselta pöheiköltä.

Teimme raivaussuunnitelmia, otimme mittoja, Pia valokuvasi, esitimme muutaman toiveen ja nyt annamme Pialle vapaat kädet suunnitella pihallemme uusi, selkeämpi ja sopivan rento ilme. Helppohoitoisuudesta plussaa.

Viikonloppuna tiedossa raivauksen ensimmäinen osa, jolla harvennamme jo pahimmat paikat. Loput jää keväälle.

Japanilaisessa puutarhakulttuurissa...

... sammal on kaunis ja arvostettu pinta.

Meidän pihalla kasvaa nurmikko sammalta. Nurmikon pinta on ihanan pehmeää, kaunista ja helppohoitoista. Sammalnurmikkoa ei tarvitse juurikaan ajaa ja se on ikivihreä. En todellakaan ala sammalta poistamaan, vaan toivon, että sammalmatto kestäisi elossamme mukana, kulutusta kun tuo kestää huonommin.

Metsä pihallamme.

Älkää virnuilko siellä

Mitä tekee tuore paritalon omistajapariskunta sunnuntaina. No, pesee autotallia ja haravoi omaa pihaa tietysti. Urbaaneina cityihmisinä pelkäsimme hetken päätyvämme hankkimaan lehtipuhaltimen... Noo, totta puhuakseni se oli ihan kivaa.

Autotallin puunausta. Tähän talliin tosin autolla ei ole mitään asiaa.

Mitä hankittiin lumilapion ja lehtiharavan lisäksi ihan ekaksi:

Kukkasipuleita.

Lisää kukkia.

Pyörien pesuun.

Apetta lintulaudalle.

Ja mihin kuluu samaisen pariskunnan sunnuntai-ilta, no sähkösuunnitelman parissa. Vinkeitä valokatkaisimia nykyisin. Haluuhaluu.