Itsestäänselvyyksiä

Tasa-arvon päivän kunniaksi kansalaisaloite tasa-arvoisen avioliittolain puolesta allekirjoitettu.

Investointi

Nyt kun flunssa on pahimmillaan, ja urheilla ei siis voi, niin mitäpä muuta sitä voisi kirjoittaa kuin viinijuttuja. No, tuli sitten hieman investoitua ylemmän hintaluokan punaviineihin. Nimittäin eilen saapui kotiini kolme pulloa Jyrki ja Riikka Sukulan Piemento-osaamista, eli Barolo Meriame 2008:ia.

Investointi tulevaisuuteen tämä varmasti on, sillä ensipuraisua ja -fiilistelyä saa odotella vielä useamman vuoden, ehkäpä jopa viisi vuotta. Toivottavasti en joudu lähettämään negatiivisiä terveisiä Sukuloille, vaan että he olisivat onnistuneet paremmin tässä 2008 vuosikerrassa kuin mitä saman viinin edellinen vuosikerta antoi. Ainakin itse jäin hieman kylmäksi tuolle vuoden 2007 versiolle.

Mutta viimeistään vuonna 2018 tuo sitten tiedetään. Nyt ei voi muuta kuin hiplata kaunista puulaatikkoa, jossa nuo pullot saapuivat. Täyttä kuuden pullon satsia en halunnut ostaa, joten siitä syystä oheissa kuvassa on hieman tyhjiä kohtia.

Jos jotakuta kiinnostaa, niin tätä viiniä jäi vielä Alkoon muutama pullo, eli ihan koko satsia ei varattu etukäteen.

Kuukauden viinivinkki

Kuten edellisessä kirjoituksessa kerroin, niin maaliskuussa viinilaseissa väreilee luomuviinit. Toinen viineistä on Alkon uutuus helmikuulta, toinen taas on jo pidempään löytynyt monopolin hyllyiltä.

Itävaltalainen uutuusviini Hager Matthias Riesling Kamptal Terrassen 2011 irtoaa Alkosta 17 euron hintaan. Toiset voivat pitää hintaa valkoviinille jo melko korkeana, mutta mielestäni tämä investointi kannattaa. Tällöin tietenkin pitää tykätä tyylipuhtaasta Riesling-maailmasta, sekä tuoksun että maun suhteen. Hieno hedelmäisyys, tuoksussa ainakin päärynää ja persikkaa. Kuivasta mausta löytyy lisäksi vihreää omenaa, ja maku seuraa tuoksua. Tuntuva hapokkuus kantaa viiniä pitkään, ja antaa tälle hyvän jälkivaikutelman. Toimii ainakin aperitiivinä ja tietysti selkeämakuisten kalaruokien kanssa.

Toinen vinkkiviini on sitten punaista laatua Argentiinasta. Domaine Bousquet Reserva Malbec 2011 täyttää EU:n uusimmat luomuviljelykriteerit, joten vihreä lehtilogo on ihan oikeutettu. Kyseessä on melko täyteläinen viini, jonka tuoksussa on sekä mustaherukkaa että karhunvatukkaa. Maun esivaikutelma on lähes makean hedelmäinen. Onneksi pehmeät tanniinit tulevat pian mukaan kuvaan, ja ryhdittävät viiniä selkeästi. Täten lopputulokseksi tulee tiivis ja hyvä viini, jossa on mukavan aromikas jälkimaku. Karitsan ulkofileiden kanssa tätä on ainakin mielihyvällä nautittu, ja voipi olla että pari pulloa on mennyt joissain muissa sessioissa, onneksi koskaan ei tätäkään viiniä ole tarvinnut lavuaariin kaataa.

Luomua vai biodynaamista ?

Maaliskuussa kirjoitan luomuviineistä. Nehän eivät enään ole mitään kummajaisia, ja kotimaisen Alkonkin hyllyiltä niitä löytyy jo useita. Myös viinipuolella on paljon eri variaatioita siitä, mitä tarkoitetaan luomuviinillä ja mitä biodynaamisella viinillä. Yksi selitys tälle sekavuudelle on tietysti se, että yhtenäistä lakia määrityksistä ei aiemmin ole ollut. Viime vuonna sellainen saatiin EU:n aluellee, joten jatkossa asiat varmasti selkiytyvät. EU:n vaatimukset täyttävät luomuviinit merkitään vihreäpohjaisella Eurolehti-kuviolla. Hyvä niin.

Mikä sitten on luomutuotannon suurin hyöty viininviljelyksessä ?
Kyllä se varmasti on se, että erilaisia torjunta-aineita ei viljelyssä enään saa käyttää. Sillä jos viinitarhojen päällä lentää helikoptereita, joista torjunta-aineita levitetään kaikkialle, niin luulisi että nämä myrkyt vaikuttavat haitallisesti kaikenlaisiin asioihin, esimerkiksi terttujen luonnolliseen kehittymiseen ja sitä kautta sen ominaisuuksiin.

Luonnollisesti myös luomuviineissä on sallittuja lisäaineita. Uuden lain mukaan luomuviinin valmistuksessa saa maksimissaan käyttää 40 lisäainetta, kun perinteisissä viinejä valmistettaessa lisäaineita saa olla tuplasti enemmän. Myös muita asioita, kuten lämpökäsittelyä, suodattamista ja hiivojen käyttöä on rajoitettu. Viinien säilyvyyden parantamiseksi käytettyjen rikkidioksidin ja sulfiitin määrää on laskettu 33% tavallisiin viineihin verrattuna.

Eli kuten edellä on kerrottu, viinien luomuviljely ei suinkaan tarkoita täysin lisäaineetonta viljelyä. No, tätä pidemmälle erikoistunut suuntaus on biodynaaminen viininviljely. Biodynaamisilla tarhoilla viljelijät rytmittävät työnsä esimerkiksi auringon, kuun ja planeettojen liikkeiden mukaan. Samoin olennainen osa biodynaamista viininviljelyä ovat kasvisuutteet, joita levitetään pitkin tarhoja lisäämään köynnösten elinvoimaa. Biodynaamisen viinin valmistuksessa saa käyttää vain 10 lisäainetta.

Luomumaailman uusin suuntaus on ns. alkuviini, josta tietyt viinintekijät ovat juuri nyt täysin haltioissaan. Alkuviiniä ei vielä ole lainkaan säädelty, ja tietyt valmistajat haluaisivat että asia olisi myös jatkossa näin. Lait ja rajoitukset kun tuppaavat rajaamaan luovuutta. Itselläni ei tähän vielä selkeää kantaa ole.

Entäpä se tärkeä juttu, eli näiden viinien makuerot ?

Ainakin omien kokemusten perusteella se on käytännössä mahdotonta, samaa väittävät useat laboratoriomittaukset. Mutta luonnollisesti maailmasta löytyy sellaisia viiniguruja, jotka väittävät tunnistavansa nämä viljelymenetelmien makuun tuomat erot helposti.

Ja vaikka itse en välttämättä erota luomuviiniä biodynaamisesti viljellystä viinistä, niin ei se sitä tarkoita etteikö tätä suuntausta kannattaisi suosia. Tästä syystä maaliskuun viinivinkki tulee esittelemään kaksi hyvää luomuviiniä, joita ainakin itse diggailen. Viineistä tulee oma kirjoituksensa.