Luomua vai biodynaamista ?

Maaliskuussa kirjoitan luomuviineistä. Nehän eivät enään ole mitään kummajaisia, ja kotimaisen Alkonkin hyllyiltä niitä löytyy jo useita. Myös viinipuolella on paljon eri variaatioita siitä, mitä tarkoitetaan luomuviinillä ja mitä biodynaamisella viinillä. Yksi selitys tälle sekavuudelle on tietysti se, että yhtenäistä lakia määrityksistä ei aiemmin ole ollut. Viime vuonna sellainen saatiin EU:n aluellee, joten jatkossa asiat varmasti selkiytyvät. EU:n vaatimukset täyttävät luomuviinit merkitään vihreäpohjaisella Eurolehti-kuviolla. Hyvä niin.

Mikä sitten on luomutuotannon suurin hyöty viininviljelyksessä ?
Kyllä se varmasti on se, että erilaisia torjunta-aineita ei viljelyssä enään saa käyttää. Sillä jos viinitarhojen päällä lentää helikoptereita, joista torjunta-aineita levitetään kaikkialle, niin luulisi että nämä myrkyt vaikuttavat haitallisesti kaikenlaisiin asioihin, esimerkiksi terttujen luonnolliseen kehittymiseen ja sitä kautta sen ominaisuuksiin.

Luonnollisesti myös luomuviineissä on sallittuja lisäaineita. Uuden lain mukaan luomuviinin valmistuksessa saa maksimissaan käyttää 40 lisäainetta, kun perinteisissä viinejä valmistettaessa lisäaineita saa olla tuplasti enemmän. Myös muita asioita, kuten lämpökäsittelyä, suodattamista ja hiivojen käyttöä on rajoitettu. Viinien säilyvyyden parantamiseksi käytettyjen rikkidioksidin ja sulfiitin määrää on laskettu 33% tavallisiin viineihin verrattuna.

Eli kuten edellä on kerrottu, viinien luomuviljely ei suinkaan tarkoita täysin lisäaineetonta viljelyä. No, tätä pidemmälle erikoistunut suuntaus on biodynaaminen viininviljely. Biodynaamisilla tarhoilla viljelijät rytmittävät työnsä esimerkiksi auringon, kuun ja planeettojen liikkeiden mukaan. Samoin olennainen osa biodynaamista viininviljelyä ovat kasvisuutteet, joita levitetään pitkin tarhoja lisäämään köynnösten elinvoimaa. Biodynaamisen viinin valmistuksessa saa käyttää vain 10 lisäainetta.

Luomumaailman uusin suuntaus on ns. alkuviini, josta tietyt viinintekijät ovat juuri nyt täysin haltioissaan. Alkuviiniä ei vielä ole lainkaan säädelty, ja tietyt valmistajat haluaisivat että asia olisi myös jatkossa näin. Lait ja rajoitukset kun tuppaavat rajaamaan luovuutta. Itselläni ei tähän vielä selkeää kantaa ole.

Entäpä se tärkeä juttu, eli näiden viinien makuerot ?

Ainakin omien kokemusten perusteella se on käytännössä mahdotonta, samaa väittävät useat laboratoriomittaukset. Mutta luonnollisesti maailmasta löytyy sellaisia viiniguruja, jotka väittävät tunnistavansa nämä viljelymenetelmien makuun tuomat erot helposti.

Ja vaikka itse en välttämättä erota luomuviiniä biodynaamisesti viljellystä viinistä, niin ei se sitä tarkoita etteikö tätä suuntausta kannattaisi suosia. Tästä syystä maaliskuun viinivinkki tulee esittelemään kaksi hyvää luomuviiniä, joita ainakin itse diggailen. Viineistä tulee oma kirjoituksensa.