Omalla pihalla

Olen melkein yhtä hyvä puutarhatöissä kuin keittiössä. Eli meillä on aika pieni ja rento piha, jonka nurtsin leikkaa mies. Terassin öljysin tänä kesänä. Rikkaruohoja kitken, kun huvittaa. Kesäkukkia kastelen, kun muistan. Tänään silmäilin ympärilleni ja pidin näkemästäni.

Rennot päiväkahviseuralaiseni ja ISO aurinkovarjo.

Metsämansikoita.

Uutta puskee.

Yllätyksekseni pihassa kasvaa myös jostain sinne eksynyt tammi.

Iso pihlaja varjostaa ihanasti.

Lunta odotellessa.

Nämä liljat oli ihan pakko istuttaa, ne kun muistan isoäitini pihapiiristä, jossa vietin lapsuuteni ja nuoruuteni.

Historian havinaa myös verenpisaroissa, jotka viihtyvät varjoisalla etupihalla.

Pitäähän nyt 'pelakuita' olla....

Yksi komea peikonpähkinä pihalla jo olikin, istutin sen seuraksi toisen. Pääsevät erityisen esiin syksyllä ja talvella.

Sohvin päivystyskivi, josta seuraa naapuruston elämää.

Etupihan kivipihaa. Rakastan noita vanhoja kaivonkansia, joita meidän pihasta löytyy kolme.