Vuosi 2015 numeroina

Tässä vaiheessa kun kuluvaa vuotta on enään jäljellä noin kaksi tuntia, niin kyllähän sitä voidaan urheilustatistiikat koostaa yhteen kirjoitukseen:

* 150 pyöräilysessiota, joista yhteensä 6060 kilometria.
* 65 juoksusessiota, joista yhteensä 600 kilometriä
* 45 muuta sykemittarisessiota, primääristi salibandyä

Pyöräilypuolesta olen kyllä tyytyväinen, vihdoinkin tuo maaginen 6000 km meni puhki. Joulukuussa oli kyllä havaittavissa pientä kyllästymistä pyörittämiseen, ja sen takia lopputulos ei ollutkaan niin paljoa parempi kun se loppusyksystä näytti.

Prioriteettien muuttuminen voimakkaasti pyöräilyyn näkyy tietysti muissa numeroissa. Erityisesti tämä näkyy juoksukilometreissä, jotka jäivät melko vaatimattomaksi. Tähän vaikuttaa myös se, että kesän jälkeen melkein kaikki juoksutreenit ovat olleet polkujuoksutreenejä, joissa kilometrit eivät ole se tärkein juttu.

Treenimielessä olen ylläoleviin numeroihin kohtuullisen tyytyväinen. Parannettavaa jää kuitenkin ihan kohtuullisesti, joten kouluarvosanaksi itselleni annan 8,5.

 

Joulu 2015

Ilmeisesti olin taas ollut kiltti koko vuoden, koska pukki muisti mua monenlaisilla mukavilla lahjoilla. Ohessa kuvakirjoa parhaista lahjoista:

Meidän jouluun kuuluu aina tietty kuplajuoma.

Samaa makeaa kuplaa ja huipputryffeleitä Lontoon reissulta

Kumma kyllä pukki osasi tuoda juuri nämä merkit meille, molemmat offarit kun sattuvat olemaan meidän omia suosikkeja

Osa itselleni tulleista lahjoista, kaikki aivan mainioita.

Tärkeä lahja sisäpyöräilyä ajatellen, eli kunnollinen naamapyyhe.

Cycle Revolution

Lontoon reissun huippuhetkiin osui myös Design Museumin fillariaiheinen Cycle Revolution näyttely. Aivan pakollinen kohde kaikille samanoloisille fillarifriikeille kuten minä. Aivan upeita yksilöitä ja täynnä pieniä yksityiskohtia, jotka aukeavat vain alan fäneille.

Ohessa kuvasaldoa näyttelyn parhaista paloista:

Näyttelyn avaus.

Kerrankin palkintopallin keskellä.

Pikkaisen jalkavoimaa ja sitten kammet pyörivät...

Ainakin itse noudatan tätä ohjetta.

Samoin tätä.

Tour de France 2015 statistiikkaa Sky:n osalta.

Chris Froomen keltainen paita viime kesältä

Sir Bradley Wiggins ja maailman nopein pyörä, 54,526 kilometria tunnin aikana

Oma lempiliikennemerkkini

Lontoon fine-dining intialaiset

Kuten jo edellisessä postauksessa mainitsin, tämä on yksi hyvä syy matkustaa Lontooseen. Nimittäin Michelin-tähdillä palkittuja intialaisia ravintoloita ei Euroopasta kovin montaa löydy, käsittääkseni ne kaikki ovat Lontoossa ja niitä taitaa siellä olla kolme kappaletta. Alla niistä kaksi.

Sekä Benares että Trishna ovat meille jo ennestään tuttuja, ja aika usein näissä mestoissa tulee otettua maistelumenu. Se kun on hyvä läpileikkaus siitä, mitä vastuullinen pääkokki osaa ja millainen hänen näkemyksensä on. Tuohon kun vielä liittää suositusviinit, niin pieleen ei voi mennä. Benares:ssa noudatimme tätä kaavaa, ja onneksi menu oli paljonkin vaihtunut sitten edelliskäynnin tammikuussa. Trishnassa sitä vastoin otimme kolme annosta listalta, ja valitsimme niihin talon suositusjuomat. Tämä siitä syystä, että jotenkin tuntui siltä, ettei jaksa kahtena päivänä peräkkäin nautiskella muutaman tunnin ruokailumaratonia.

Molemmista ravintoloista saa myös erinomaisia coctaileja, ja erityisesti Benaresin baari on upea. Sinne pääsee myös ilman pöytävarausta, ihan vain drinkkejä nautiskelemaan. Ja jos näitä kahta haluaa verrata, niin kyllähän Benares on näistä hienompi. Sekä hyvässä että pahassa. Molempien ruoka on suunnilleen samalla tasolla, eli erinomaista. Jossakin kohtaa Benares oli parempi, jossakin taas Trishna veti voiton. Palvelussa Benares on hienompi ja kohteliaampi, Trishna taas on rennompi. Samoin Trishna on melko selvästi halvempi. Viineissä ei ole epäilystäkään etteikö Benares olisi parempi, ja ainakin itselleni tämä myös merkkaa sen verran paljon, että loppuvertailussa Benares oli omissa papereissani se voittaja.

Mutta sitten niihin ruokakuviin. Jos muistan ruokalajit oikein, niin sitten ne on kirjoittu kuviin...

Crisby Soft Shell Crab, celeriac and Granny Smith Apple Slaw with Passion Fruit Sauce.

Rose and Pomegranate Marinated Turkey and Chicken Malai Tikka

Chargrilled Salmon, spiced Vermicelli, Crab Croquette and Moilee Sauce

Refreshment - Nimbu Pani Sorbet

Roasted Rump of English Lamb, Rogan Jus, Tandoori Lamb Cutlet and Dal Makhani

Same dish with special rice and naan breads

No picture for dessert, just drinks - 2014 Brachetto d'Aqui Contero, Italy

Sitten ollaan jo Trishnassa. Alkujuomana heidän versio Bloody Marystä, aivan erinomaista.

Alkuun vähän leipäsiä ja melkoisen tiukkoja maustekastikkeita.

Alkuruoka 1 - samosapiiraat.

Meidän toisen alkuruoka...

Väliruoka - ankkakebab. Oli muuten hyvää.

Väliruoka - kalaa kasviskastikkeessa. Kuulema tämäkin oli erinomaista.

Pääruoka - lammasmasala. Tämä oli kyllä hienoinen pettymys.

Pääruoka - mausteinen kanaruoka. Tämä oli parempaa kuin omani.

Ja jälkiruokalajina oli hyvät coctailit - itse ainakin tykkäsin

Lontoo joulukuussa

Tiedetään, me käymme Lontoossa useasti. Muiden mielestä aivan liian useasti, mutta me olemme siitä aivan eri mieltä. Jos Lontoo tuntuu todella oudolta kaupunkikohteelta, niin kannattaa miettiä vaikka seuraavia asioita:
1. Maailman parhaat fine-dining tasoiset intialaiset ravintolat
2. Kiinnostavia erikoisnäyttelyitä aina saatavilla
3. "Hieman" erilaiset ostosmahdollisuudet (Annen lempimestat)
4. Pubikulttuuri (Mikon must-have)
5. Kiinnostava ja monipuolinen katuruokakulttuuri

Tuolta pohjalta kun kohdetta katsoo uudestaan, niin mahdollisesti meidän intoilu ko. kaupunkia kohtaan alkaa selvetä. Joten eiköhän anneta sille pienet, ja siirrytä suoraan kuviin. Niitä on kuitenkin aina kiva katsoa.

Tervetuloa. Hotel Arch@Marylebone

Heti pubiin. Poikkeukselliset juomavalinnat molemmilla.

Hotellin aamiainen. Toisen meistä valinta.

Sama hetki, mutta toinen meistä.

Hotellin versio klassikosta.

Ja itse toteutus samasta aiheesta.

Breakfast in bed@Hotel Arch.

Tower of London + englantilaiset hotdogit.

Meille hyvin tuttu kauppa, saisikohan tuonne jo kanta-asiakaskortin?

Katuruokafestareilla Hammersmithissä

Alkuun pieni mausteinen wräppi.

Pääruokana sekä burgeria että huippuhyviä ranskalaisia. Burgeri oli ehkä paras mitä olen kaupallisesti koskaan syönyt. Juomapuolesta vastasi Lontoon oma Meantime.

Ehkäpä Marylebonen paras pubi. Ainakin klassisin.

Libanonin makuja

 Viimeaikoina olen taas innostunut kokkailemaan Lähi-idän makuja Libanonista. Olin aikoinaan todella paljon kallellaan kyseisen maan makumaailmaan, mutta sitten kuvioihin tuli Intia ja joku muu samalla alkukirjaimella alkava maa. Mutta kaikki viimeiset pidemmät kokkaukset ovat perustuneet Libanonin makuihin, ja hyvää settiä on keittiöstä pöytään siirtynyt.

Viimeisin keittiöproggis sisälsi seuraavia ruokia, kaikki tietysti Libanonista tai sen maan twistillä tehtyinä:
* Tahinidippiä valkosipulilla
* Tsatsikidippiä valkosipulilla
* Vihreitä papuja, sipulia ja chiliä
* Tabouleh-salaattia
* Mausteisia kana- ja lammaspaloja
* Paistettua halloumijuustoa
* Hashweh-paistosta lampaasta

Muutama tunti keittiössä, ja kaikki ylläoleva oli valmista. Nautinnon kruunasi hyvät juomavalinnat. Tällä kertaa jätin Libanonin tunnetuimman viinitalon eli Chateau Ksaran viinit viinikaappiin, ja laseihin kaatuikin laatujuomia sekä Saksasta että Chilestä. Molemmat toimivat erinomaisesti mausteisten ja osaltaan myös hapokkaiden annosten kanssa. Onneksi ruokaa tuli tehtyä sen verran paljon, että siitä nautitaan vielä kolmannenkin kerran huomenna.

Ilman ruokakuvia ei tämäkään blogipostaus olisi kiinnostava, joten tässä kuvia suoraan keittiöstä ja pari jopa pöydästä. Kuvien laatu taattua omenatasoa.

Kaikki alkaa marinaadeista. Ja vakuumiastiasta.

All done, kansi kiinni, ilmat pois ja jääkaappiin muutamaksi tunniksi.

Superhelppo ja hyvä tsatsiki.

Boostattu tahinidippi. Ei ollut hassumpaa tämäkään.

Tarvikkeita seuraaviin ruokiin.

Papu-sipuli-chilipaistoksen ensimmäinen vaihe, freesaa sipulit ja chilit. 

Lisää puhdistetut pavut ja anna hautua 30 min.

Tabouleh-salaatti valmistuu tässä samalla.

Lihat paistumaan, luonnollisesti oikeassa järjestyksessä.

Lopuksi paprikat ja 5 min lämpöä.

Samaan aikaan toisaalla - paistettua halloumia valmiina pöytään.

Kaikki valmiina, vain ruokaseura puuttuu.