tiistai 10. joulukuuta 2013

Lontoo 2013

Pari kuukautta on tullut pidetty blogikirjoituksista taukoa, pahoittelen sitä ja yritän jatkossa pysyä enemmän aktiivisena myös täällä.

Monien tapahtumien syksyn jälkeen oli hyvä käydä vähän lomalla hengähtämässä. Kohteeksi valikoitui (taas kerran) Lontoo, mutta kyllähän sielläkin voi mainiosti joulukuussa pyörähtää.
Löysin meille upean boutique-hotellin, nimeltään The Soho Hotel, joka sijainti on varmaankin tuosta nimestä helppo päätellä. Edes itse minä en olllut aiemmin Sohossa majoittunut, joten siinä mielessä keskeinen sijainti oli meille molemmille uusi, vaikkakin Soho oli mulle tietysti jo ennestään tuttu.
Hotellissa oli hienot ja isot huoneet, aivan mahtava aamupala ja klassinen iltapäivän teetarjoilu. Illalla hotellin baari oli aina niin täynnä, että sen tarjoomaa emme päässeet testaamaan. Toki tuolla hotellilla oli aika tyyris hinta, mutta niin nautittava se kyllä oli, että ensi kerralla Lontoon majoitus löytynee samasta osoitteesta.

Mitäpä muuta me muutaman päivän pikalomalla teimme ?
No, kävimme Hyde Parkissa sijaitsevassa Winter Wonderlandissa, joka siis jollakin tavalla vastaa Keski-Euroopan joulutoreja. Tosin briteille näyttää olevan tärkeää erilaiset huvipuistolaitteet ja runsas baaritarjonta, joita tuolta alueelta tosiaankin löytyi. Meillä glögi, Saksassa Gluhwein ja briteissä mulled wine, kaikissa sama idea ja kaikkea on nyt tullut maistettua.

Ulkoilmareissun lisäksi kävimme sekä shoppailemassa että tietysti hyvin syömässä. Ravintoloista listalle tällä kertaa pääsi italialainen Bocca di Lupo, huippuluokan, ja meille jo hyvin tuttu intialainen Moti Mahal, sekä myös hieman hienompi thaimaalainen nimeltään Patara. Kaikki olivat hyviä, ja ehkäpä ei-niin-yllättäen voittaja löytyi Covent Gardenista sijaitsevasta intialaisesta. Lisäksi hieman pubilounasta ja jotakin muuta, niin päivät olivat tässä. Shoppailut sijoittuivat myös akselille Soho-Covent Garden, joissa oli muutenkin erittäin mukava kävellä.

Kuviakin tuli otettua, joten ohessa vielä fiilistelyä matkalta. Joissa sisäkuvissa ei enään iOS-kameran kyvyt oikein riittäneet, joten pahoittelut laadusta...

Hotellin logo

Ja jättimäinen maskotti

Bocca di Lupo, alkuruokia

Väliruoka #1

Väliruoka #2

Kyllä ravintolassa risottoa osattiin tehdä

Winter Wonderland

Näkymä maailmanpyörästä

Lisää näkymiä

Hyde Park joulukuussa

Lisää Hyde Parkin väriloistoa

Winter Wonderland yläkulmasta

Magic Ride vempain, tuo olisi kyllä pitänyt kokea

Afternoon tea, saatavilla myös kuplilla

Kakkuja

Ja klassikoita

Moti Mahal, tutut alkuvihannekset

Alkuruokia jo odotellaan



Old Fashioned by Moti Mahal


Maistelumenu

Alkuun juustoja intialaiseen tyyliin


Hieman mausteista kanaa

Ja lisää mausteruokaa

Loistavat lisukkeet

Jälkiruokatee


Brittiläiset jouluoluet, hyviä olivat...

Dog & Duck, aivan loistopubi hotellimme lähellä.

aah, shoppailun jälkeen maistuu aina...

Classic hamburger

Toiselle toista klassikkoa, fish & chips

Fine Thai,

Alkuruoat olivat hyvin mausteisia ja erinomaisia



Pääruoka, hieman yllättävä esillepano

Lisää pääruokia

Ja lopuksi aivan huippuhyvä jälkiruoka.


torstai 19. syyskuuta 2013

Pyöräpäivityksiä, osa 2

Maantiepyöräprojektini etenee. Nyt on jo runko, vanteet sekä renkaat hankittuna, aiemminhan tuli jo polkimet ostettua. Enään puuttuu vaihteisto, jarrut ja muutama muu pikkujuttu. Shimanon uutuusvaihteet saapuvat kauppoihin vasta loppuvuodesta, joten tänä vuonna tuolla pyörällä ei vielä päästä polkemaan. Mutta heti keväällä sitten, ja luonnollisesti parempaa vauhtia kuin nykyisellä pyörällä.

Tästä pääsee katsomaan runkosetin speksit, ja ohessa muutama kuva. Hyvä tästä vielä tulee.

Vuoden 2014 Comp-version runkoväri on valkoinen

Vanteet, Shimano DuraAce.

Uutta teknologiaa myös maantielle. Vihdoinkin.

torstai 5. syyskuuta 2013

Kuntotestissä

Kesäloman jälkeen on hyvä suunnata katse eteenpäin. Omalla kohdallani, ja ainakin treenaamisessa, tämä tarkoittaa syyskauden aloittamista ja ensi vuoden tavoitteiden asettamista.

Tätä tavoitetta varten pitää tietenkin tietää oma lähtötaso, joten siitä syystä päätin mennä täydelliseen terveys- ja kuntotestiin. Varasin itselleni ajan Helsingin Urheilulääkäriasemalta, joka esimerkiksi tälläisiä testejä suorittaa. Ennen fillaritestiä mulle tehtiin terveystarkastus, jossa mm. katsottiin sydänkäyrät, keuhkojen puhalluskyky ja muutama muu juttu. Ja tietysti keholle tehtiin myös InBody-mittaus, jolla saadaan selville kaikenlaista jännää. Mittauksen mukaan mulla todellakin on keskimääräistä suuremmat lihakset, tämä tarkoittanee jalkoja, käsistä noin ei varmasti voi sanoa. Eli klassinen BMI-lukema oli tuon InBody-mittauksen mukaan pienempi kuin perinteinen laskukaava antaa, mutta silti painoa olisi hyvä pudottaa. Ja tässä on yksi omista tavoitteistani.

Näiden juttujen jälkeen mentiin itse kuntotestiin, joka tehtiin perinteisellä kuntopyörällä. Pyöriä oli kaksi, ja itse valitsin enemmän maastopyöräasetuksilla olevan pyörän. Pyörän polkimissa oli SPD-klossit, joten omilla kengillä oli tuttua polkea.

Itse olin halunnut täydellisen testipaketin, eli perinteisten aerobisen ja anaerobisen kynnysarvojen lisäksi halusin tietää omat maitohappo- ja ventilaatiotasoni, eli niiden kynnysarvot jokaisella tehotasolla. Testaaja, joka vaikutti todella kovalta ammattilaiselta, kertoi omana mielipitenään että ilman näitä kynnysarvoja pelkkien sykearvojen perusteella saadut tulokset ovat arvoltaan melko vähäisiä.

Puin siis hengitysmaskin nokalleni ja antureita laitettiin paljon pitkin yläkroppaani. Lisäksi verta otettiin jatkuvasti oikean käden keskisormesta. Näiden jälkeen lähdin siis polkemaan. Testin tavoitteena on polkea 3 minuuttia tietyllä teholla ja riittävällä kadenssilla, jonka jälkeen tehoa lisätään aina 30 wattia ja sormenpäästä otetaan uusi verinäyte. Aluksi tehot ovat sen verran matalia, joten vastus ei mulle juurikaan tuntunut, syke pysyi alle 100:ssa, ja maitohappotasot alhaisina.

Viime vuonna pyörätrainerilla treenatessani se kertoi mulle aina reippaasti yli 300 watin huipputehoista, ja staattinen tehokin oli mulla kovissa mäkitreeneissä 310 watin paremmalla puolella. Kuitenkin testissä kun tehoja jatkuvasti nostettiin, niin aloin hieman epäilemään noita trainerin ilmoittamia lukemia. Nimittäin 18 minuutin pyörityksen jälkeen tehoja pyörässä oli 210 wattia ja keskisyke huuteli 149-150 lukemia, ja maitohappotaso oli nelinkertainen lähtötasoon verrattuna. 24 minuutin kohdalla vastus oli nostettu jo 270 wattiin, keskisyke oli 169-171 ja maitohappotasot yli kymmenkertaisia lähtöön verrattuna. Tässä hengitykseni oli jo absoluuttista ja kovaäänistä läähätystä, ja töitä sai tehdä todella, jotta kadenssi olisi pysynyt 80:ssä. Seuraavaksi vastus nostettiin 300 wattiin, ja siihen meikäläinen sitten hyytyi. Jaksoin polkea tuota vastusta about minuutin verran, ja sitten nostin kädet pystyyn. Testi oli siinä. Lopuksi kahdeksan minuuttia palauttelua nollavastuksilla.

Analyysit kertoivat että fillarilla mun aerobinen kynnys on 122 ja anaerobinen kynnys löytyy lukemasta 149. Maksimisykkeeksi kirjattiin lopetushetkellä testilaitteessa näkynyt lukema, eli 173.
Juosten tehtynä kynnysarvot ovat tyyppillisesti 8-10 lukemaa suuremmat, maksimisyke ei nouse yhtä paljon.

Mitä sitten tuosta testistä jäi käteen ?
Tietysti mielenkiintoista dataa, joka ainakin mua kiinnostaa paljon. Testaaja pystyi esimerkiksi tulosten perusteella kertomaan, millaiseen keskivauhtiin kykenen pitkillä maantielenkeillä ja maantiekisoissa. Samoin data oli hänen mielestään hyvin tyypillinen maastopyöräilijän data, joka eroaa maantiepyöräilijän datasta melko selvästi.

Parannettavaa ja kehitettävää siis jäi. Ja tämä on yksi tavoitteeni tuleville kuukausille. Kykyä polkea pidempään ja isommilla tehoilla pitää saada lisää, ja tulenkin uusimaan tuon testin joskus ensi keväänä. Toivottavasti silloin mies katkeaa vasta silloin kun pyörässä on vastusta yli 300 wattia.

Tarkkaa dataa on toki saatavilla, mutta ohessa omasta Suunnosta napatut kuvat. Niistä näkee ainakin rasituksen selkeän lisääntymisen...

Sykekäyrä.

EPOC

VO2
   

perjantai 30. elokuuta 2013

Kesäloma 2013 - loman loppu

Eilen laitettiin kesäloma ja myös kesä pakettiin tältä kertaa. Tai ainakin niin uskomme. Lopettajaisia juhlistettiin espanjalaistyylisen grillaussession kera, hyviä ruokia ja juomia tuli sopivasti nautittua. Erityisesti illalla havaitsi eron Lapin ja Helsingin valoisuudessa, ainakin vielä viikko sitten Saariselällä oli klo 22 melko valoisaa, ja eilen samaan aikaan kotipihalla oli jo hyvin hämärää. Tämän näkee myös oheisista kuvista.

Grillauslihat, eli karitsan, kanan ja makkaran, hankin tuttuun tapaan Anton & Anton ruokakaupasta Töölöstä. Uutuutena maistoimme erinomaista karitsamakkaraa Harjun makkaratehtaalta. Tuoremakkarat olivat niin hyviä, että oikein harmitti ettei niitä tullut ostettua enempää.

Ohessa kuvia eiliseltä, ainakin meillä oli kivaa.

Esivalmistelut tehty, grilli odottaa.

Luomukaritsaa Ahvenanmaalta.

Marinoidut kanavartaat valmiina. Luomua tämäkin.

Alkuun gazpacho-keittoa. Tätähän meillä tarjotaan aika useasti, vaimo tykkää kovasti.

Grillin piippu alkaa olla valmiina.

Illan punainen. Parani kun sai olla pidempään auki.

Grilli täynnä ruokaa. Helposti tuo Weber tuonkin makoisaksi grillasi.

Grillimestarin omat juomat ja musacorneri.

Maukasta karitsamakkaraa ja kastiketta. Njam.

Päivän kasvikset.

Valmiit lihavartaat.

Pääruoka. Lisukkeena itse keitetty BBQ-kastike. Oli Annen mukaan parempaa kuin HP, ja se on paljon se.

Jälkiruoka, osa I. Espanjalaiset juustot eivät mahtuneet kuvaan. Juomana sopivan hapokas ja makea Ice Wine Kanadasta.