Tämän vuoden Espoon rantamaratonista tuli sitten oma henkilökohtainen Via Dolorosa. Sää oli upea, ja Otaniemessä oli paljon kannustajia, joten startti tapahtui hyvissä fiiliksissä. Eka kymppi meni ihan suunnitelmien mukaisesti, eli vauhti pysyi helposti hieman 5,40 / km alapuolella. Tosin omat syketasot hieman huolestuttivat, koska syke pyöri säännöllisesti 155-160 alueella, eli anaerobisella alueella oltiin jatkuvasti.
Kolmentoista kilsan kohdalla oli oma henkilökohtainen kannustajakaksikko reitin varrella, ja heidän näkemisestä sain sopivasti lisävirtaa, joten seuraavat 5 kilsaa meni ihan hienosti tavoitevauhtia.
Hieman ennen puoltaväliä alkoi sitten ekat merkittävät ongelmat. Tuolloin havaitsin että nesteet eivät imeytyneet lainkaan, sormet turposivat melkoisiksi makkaroiksi ja vatsakin ilmoitti omista ongelmista.
22 km kohdalla oli onneksi Bajamaja, jossa käyminen helpotti oloa hieman. Jo silloin ajattelin että tästä kisasta ei taida hyvä seurata. Vauhtikin oli jo hiipunut tavoiteajan huonommalle puolelle, mutta ajattelin vielä jatkaa.
Seuraavat kilsat olivat sitten tuota Via Dolorosaa, jouduin kävelemään jatkuvasti ja epämääräisen huono olo ei helpottanut lainkaan. Jossakin 25 kilsan kohdalla jouduin uudelleen singahtamaan metsän kätköihin, onneksi katsojia ei siinä kohtaa ollut lainkaan. Siinä kohtaa päätin että koska tästä ei näytä mitään tänään tulevan, niin jatkan seuraavaan juomapisteeseen ja lopetan homman siihen. Onneksi oma ja luotettava huoltojoukkoni oli mua vastassa 28 kilsan kohdalla, ja siellä kerroin tuntemuksistani ja päätöksestäni jättää kisa kesken. Vähän siinä yritettiin mua saada kisaa jatkamaan, vaikka kävelen loppuun saakka, mutta itse olin jo päätökseni tehnyt. Olin tullut hakemaan hyvää alle neljän tunnin tulosta, joten sellainen 4:30 loppuaika ei tuossa vaiheessa kiinnostanut lainkaan.
Eli jätin kisan kesken tuossa 28 km kohdalla, ja nyt myös omalla kohdallani voi tuloksissa ekan kerran lukea DNF - Did Not Finish. Syyt tähän ovat tuossa ylhäällä, tuota olotilaa ja syitä siihen pitää tarkasti myöhemmin miettiä. Nyt energia ei siihen riitä.
Mr. T.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti