Tyypillisesti porukkaa oli paljon, ja suurimmat jonot olivat tietenkin viinilasien ja maistelulipukkeiden myyntipisteisiin. Niistä kun selvittiin, niin loppuaika meni kuin siivillä. Messujen viinipuolen anti oli kyllä selkeästi suunnattu tavallisille viininkuluttajille, eikä viiniharrastajille. Käytännössä tämä näkyi maisteluviinien hintatasoissa. Maahantuojat olivat jättäneet kalliimmat viinit varastoihin, sillä kaikkein hintavimmat viinit pyörivät siellä kahdenkympin tuntumassa. Ehkäpä tämä oli järkevää, mutta itselleni viinipuoli näkyi ja tuntui pettymykseltä. Viinimessut ovat sitten erikseen.
Sitä vastoin ruokapuoli ja sieltä löytyneet erikoiskaupat onnistuivat huomattavasti paremmin. Erilaisia kauppoja, jotka esittelivät ja myivät juustoja, kahveja, suklaita, chilejä ja kaikkea muuta, oli vaikka kuinka paljon. Itsekin ostelimme noista kaupoista vaikka mitä kiinnostavaa ja maittavaa.
Ruokapuolen erikoiskauppojen ansiosta kokonaisuus nousi kuitenkin positiiviseksi, ja eiköhän tuonne tule taas ensi vuonna mentyä. Ohessa muutama tunnelmakuva.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti