Huolimattomat

Olimme pitkästä aikaan kulttuuria katsomassa. Liput ohjasivat meidän Ryhmiksen kevätohjelmistosta löytyvään, Kari Hotakaisen muutaman vuoden takaiseen kirjaan, näytökseen nimeltä Huolimattomat. Teksti oli selkeästi tunnistettavaa Hotakaista, vaikkakin Juha Kukkosen dramatisointi näyttämölle olikin sitä oletettavasti hieman muokannut.

Kyseessä on siis dekkari, joita aika harvakseen teatterin lavoilla nähdään. Rikoskomisario Antero Mokka, jota näytelmässä hyvin esittää Janne Hyytiäinen, saa tehtäväkseen etsiä mystisesti kadonneen Harri Boströmmin. Pääepäilty on hellyyshoitoja myyvä Leila Korhonen. Leilan roolissa esiintyy Minna Sutinen, ja hyvin hänkin yksinäistä konsulttia esittää. Ja yksinäisyydestähän koko tarinassa on kysymys, dekkariviritys on vain siihen klassinen lisämauste. Kukapa ei olisi nähnyt jotakin sellaista elokuvaa, jossa yksinäinen poliisimies selvittää rikoksia 24-tuntia päivässä, koska mitään muuta sisältöä ei hänen elämässä ole. Näin on myös Antero Mokan tapauksessa.

Harri Boström, jonka roolissa loistaa aina vakuuttuva Taisto Oksanen, on todellinen hiirulainen, joka alkaa ostaa Leila Korhoselta hellyyspalveluita. Hän ymmärtää väärin millaisista palveluista tässä on kysymys, ja seksistä Leilan kanssa tulee hänelle pakkomielle. No, lopulta hänelle ei tietenkään hyvin käy, yleensä pakkomielten riivaamien ihmisten kohtalo on aika julma.

Onneksi poliisimiehelle käy paljon paremmin, ja näytöksessä on onnellinen loppu. Siitä jää tietysti hyvä mieli.

Ryhmiksen isompi näyttämö Helsinginkadulla toimi tilana ihan hienosti, ja täysi katsomo nautti esityksestä varmasti. Musta huumori toimii aina, ja kun myös näyttelijät onnistuivat, niin mielellään tuon 2,5 tunnin esityksen katsoi.


Mr. T.