Kävin perjantai-iltana pyörähtämässä Messukeskuksen Viinimessuilla. Tuolloin oli yleisölle avoin päivä, ammattilaiset olivat pyörineet siellä kaksi edellistä päivää. Hivenen pelonsekaisin tuntein kävelin sisälle, sillä ajattelin että perjantai-ilta generoi alkoholin maisteluun liittyen oikean yleisörynnistyksen. Mutta pelkoni oli aivan turha, yleisöä ei ollut juuri lainkaan ja minkäänlaisia jonoja ei maistelulasin ja -lippujen ostopisteissä ollut. Eli tähän mennessä kaikki oli hyvin.
Itse messualue oli yllättävän pieni, huomattavasti pienempi kuin viimeksi kaksi vuotta sitten. Samoin esittelijöitä oli melkoisesti vähemmän kuin silloin. Messujen pääteemana oli Chile ja maasta tulevat viinit, joiden taso on vuosi vuodelta noussut yhä korkeammalle. Itse keskityin sellaisiin Chilen viineihin joiden hintataso Alkossa oli noin 15 euroa tai enemmän, sillä tuossa hintakategorissa on selvästi enemmän jujua, kuin perinteisessä "chileläistä, alle kympin Alkossa" hintaluokassa. Nimittäin kun tietää suomalaisen alkoholin verotuspolitiikan, niin alle kympin maksavasta viinipullosta ei montaa euroa itse tuottajalle jää, joten laatukin jää väkisin hieman vaatimattomaksi.
Parhaat keskustelut sain aikaiseksi Pernod Ricard Finlandilla työskenlevän miehen kanssa, joka kertoi pitkään chileläisen Tabalin viineistä. Siinä vierekkäin suomalaisen viiniguru Pekka Suorsan kanssa maistoimme Tabali Talinay Salala Pinot Noiria, ja molemmat totesimme viinin olevan erinomaista. Viinin hintaluokka, noin 20 euroa Alkossa, teki siitä erittäin kiinnostavan ja viini pääsikin heti omalle kauppalistalleni. Toinen suosikkini oli jo aiemmin tuttu Cono Surin lippulaiva, 20 Barrels Pinot Noir. Tämä Alkon tilausvalikoimasta löytyvä herkku oli jälleen erinomaista. Nämä molemmat viinit esittelivät Chilen osaamista myös ns. premium-viinien osalta. Ja kyllähän sitä osaamista myös löytyy. Tavallisen kuluttujan tai viininharrastajan kannalta tämä on hyvä asia, että selvästi yli 90 pisteen viinejä voi vielä saada tuolla hintatasolla.
Chilen ulkopuolelta mieleeni jäivät parit kuplajuomat, ja molemmissa tapauksissa viinit tulivat muualta kuin Ranskasta. Erityisesti brittiläinen kuplaosaaminen on muutamana viime vuonna nostanut tasoa aivan merkittävästi, siitä esimerkkinä aiemmin Heathrowin kentältä raahamani Chapel Down English Rose kuohuviini. Valitettavasti tätäkin herkkua saa vain ravintoloista, mutta ehkäpä maahantuoja, Tampereen Viinitukku, saa tämän joskus myös Alkon puolelle.
Mr. T.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti