sunnuntai 31. toukokuuta 2015

Optiikkaa

Vajaa viikko sitten siirryin taas uuden teknologian käyttäjäksi. Tällä kertaa kyseessä on optiikkaan perustuva sykemittaus. Siis vanha perinteinen sykevyö laatikon pohjalle, ja uutta tekniikkaa peliin.
Optista sykemittausta on kehitelty viimeiset vuodet, ja nyt tekniikka alkaa olemaan niin luotettavaa, että itse päätin sitä kokeilla. Optisuus tässä tarkoittaa sitä, että syke mitataan "vyössä" sijaitsevien spesiaaliledien avulla suoraan verisuonista, niissä havaittujen paine-erojen avulla. Lisäksi tarvitaan softaa ja erinäisiä laskutoimituskaavoja, joita jokainen valmistaja kehittelee ja patentoi.

Näitä optisia sykemittausjuttuja löytyy jo muutamalta valmistajalta, ja yleisesti ottaen ne voidaan jakaa kahteen eri kategoriaan. Toiseen kuuluu mittaus+mittari, ja toiseen vain mittaus. Itse valitsin jälkimmäisen, koska halusin hyödyntää omia olemassaolevia Garmin-mittareitani. Siispä hankin netistä Scoschen Rhythm+ sykerannekkeen, jonka sitten liitin omiin vanhoihin järjestelmiini.
Scoschen paras puoli on se, että ranneke, jos sitä sellaiseksi voi kutsua, puhuu sekä ANT+ että BlueTooth Smart protokollia, joten saan sen samanaikaisesti liitettyä sekä ANT+ järjestelmiin (= nykyiset Garminit) että BlueTooth Smart järjestelmiin (= esimerkiksi omat Omena-tuotteet), joten voin käyttää Garminia normaaliin tapaan, ja puhelimeen ladattuja appseja johonkin muuhun lisäanalyysiin. Luonnollisesti noita puhelinsovelluksia löytyy jo melkoinen nippu, ja  itselleen sopivin löytyy vain hakemalla. Itse olen käytellyt itselleni tutuinta, eli Stravaa, jonka antamaa dataa pääsee näkemään täältä.

Ensimmäisten testien perusteella optinen sykemittaus näyttää toimivan hyvin. Lepotilassa tehdyt testit, jossa mulla oli sekä perinteinen sykevyö että uusi ranneke, näyttivät tarkalleen samoja lukemia. Ensimmäisessä juoksutestissä optinen ranneke, joka oli sijoitettu vasempaan käteeni hauiksen ympärille, näytti ekan viiden minuutin ajan selkeästi liian korkeita numeroita, mutta sen jälkeen numerot muuttuivät normaaleiksi. Ensimmäisessä fillaritestissä optinen ranneke oli sijoitettu oikeaan pohkeeseen, ja lukemat olivat kokoajan järkeviä. Ainostaan joissain tiukkojen rasitusten jälkeisissä tilanteissa syke joskus putosi yllättävän nopeasti alhaisempiin lukemiin, ja tätä oli vähän vaikea uskoa. Mutta treenin jälkeen tsekattu kokonaisdata näytti kyllä hyvältä ja ihan luotettavalta.

Aion jatkaa tätä testailua vielä muutaman viikon ajan, ja sen jälkeen päätän onko teknologian luotettavuus jo sillä tasolla, että voin lopullisesti siirtyä sen käyttäjäksi. Tulevaan Tahko MTB 120 km kisaan en tuohon vielä taida luottaa, sillä ranneke lupaa mittausmoodissa käyttöajaksi 8 tuntia, ja tämä ei taida ihan riittää mun Tahkon suoritusajaksi. Luonnollisesti tämä hieman lyhyt latauksen kestoaika on tuotteen selkein puute, toivottavasti sitä saadaan päivitettyä paljon pidemmäksi.

Lopuksi kuvia tuosta testikappaleesta...

Paketti, jossa kaikki tarvittava.

Oma Garmin Forerunner 620 hyväksyi uuden kaverin välittömästi

Samoin Stravan iPad/iPhone sovellus toimi heti.

No niin, nyt olisin valmiina harjoitukseen...

sunnuntai 24. toukokuuta 2015

Sähköpyörä

Kun kerron että mulla on maantiepyörässäni sähkövaihtajat, niin näitä asioita vähemmän seuranneille syntyy heti mielikuva sähköpyörästä. Eli korjataan perusteet heti, mulla ei siis ole sähkömoottoria hyväksi käyttävää maantiepyörää, vaan ainoastaan maantiepyörä, jossa on sähköllä toimiva vaihteisto. Polkimien pyörittämiseen ja voimantuottoon tarvitaan siis edelleen omat jalat, ei mitään kikkailua tässä.

Olen ylistänyt sähkövaihteitani jo aiemminkin, ja kyseessä on siis 2. sukupolven Shimano Ultegra DI-2 järjestelmä. Ylöspäinhän tuosta vielä pääsisi, eli Dura-Ace DI-2 sarjaan, mutta harkitaan sitä sitten seuraavan pyörän yhteydessä. No, mikä näissä sähkovermeissä on sitten niin hyvää ?
Tuohon on helppo vastata, että vaihtamisen tarkkuus, nopeus ja automaattinen hienosäätö. Ihan omilla peruslenkeillä on mukava havaita että pystyn ajamaan sellaisilla välityksillä, joissa mekaaninen versio olisi jo vaikeuksissa. Saatika sitten kisoissa, joissa voi yllättäen ja nopeasti tapahtua kaikenlaista, johon pitää kyetä nopeasti reagoimaan eli käytännössä vaihtamaan vaihdetta.
Sähkövaihtajilla ei ole kertaakaan tullut eteeni ongelmia, joissa oikea tai haluttu vaihde ei mene päälle. Mekaanisilla vaihteilla tuo taas voi tulla eteen melkein jokaisessa äkkinäisessä tilanteessa.

No, viimeisimmän lisähankinnan ansiosta pääsin tässä sähkövaihtajien diggailussa taas yhden askeleen pidemmälle. Nimittäin pienellä lisäkomponentilla saan nyt myös vaihteistosta reaaliaikaista dataa ulos suoraan Garminin näytölle. Samaisen datan saan myös ajojen jälkeen analysoituna ulos. Tälläistä datadiggailijaa kyseinen ominaisuus ainakin kiinnostaa, ja kuten allaolevista esimerkkikäppyröistä voidaan havaita, kaikenlaista kivaa dataa on pyörästäni ja omasta ajostani nyt saatavilla. Esimerkiksi tänään en näköjään juurikaan käyttänyt edessä grannyä, primääristi mentiin 53:lla.

Pyörässäni on myös Garminin Vector wattipolkimet, joista myös nykyään saa kaikenlaista dataa ulos. Siis ei pelkästään tuotettuja watteja, vaan myös tietoa tehotasapainosuhteesta, nilkkojen tehokulmista ja siitä kuinka paljon on tullut poljettua putkelta ja kuinka paljon satulasta. Mutta näiden juttujen detailit ovat oman kirjoituksen paikka, joten ei näistä tässä tämän enempää.

Ohessa vähän graafeja ja käppyröitä siitä, mitä tietoja omasta ajostani nykyisin saa irti. Hyvin mielenkiintoista dataa, esimerkiksi vaihteiden kombinaatioista ja sitä kautta etenemisnopeuksista...

Graafista on luettavissa kadenssini eri vaihdekombinaatioilla.

Hieman lisää numeeridataa tältä päivältä

Vielä enemmän dataa tämän päivän PK-lenkiltä.

sunnuntai 17. toukokuuta 2015

HCR2015

Kymmenes HCR takana, ja on loppuanalyysin paikka. Juoksu sujui kohtuullisen hyvin, ja ilman ongelmia alusta loppuun. Vähäisistä treenikilometreistä johtuen olin laittanut tavoitteekseni loppuajan 1:59:59, ja jotta tuohon pääsee, niin kilometrivauhti pitää olla suunnilleen 5:42. Sattumalta lähtöpaikkani oli aivan oman lähtöryhmäni kärjessä, ja mahdollisesti siitä, ja ehdottomasti tavoistani poiketen, aloitin hieman liian kovaa.

Ekan vitosen keskivauhtini per kilometri oli 5:20 hujakoilla, ja hieman epäilin omaa kestävyyttäni, mutta päätin jatkaa samaan tahtiin, ja jos tulisi pahoja vaikeuksia, niin vasta sitten hiljentäisin. Päätin myös pysähtyä jokaisella juomahuoltopisteellä, ja juoda juomani kävelyvauhdissa. Varmasti ihan hyvä päätös. Toisen vitosen kilometrikeskari oli 5:25, sitä seuraavan taas 5:24, ja tässä vaiheessa tiesin pääseväni maaliin alle tavoiteaikani. Viimeinen vitonen oli kyllä raskas, ja lopussa en pystynyt yhtään kiristämään. Keskiarvovauhdiksi tuli 5:27, joten loppukiriä ei kyllä ollut yhtään.

Maalissa olin ajalla 1:55:33, johon olen kyllä tyytyväinen. Viime vuonna, ja täsmälleen samalla reitillä, kellotin 57 sekuntia paremman loppuajan, ja silloin mulla oli harjoituskilsoja kolminkertaisesti takana tämänvuotisiin verrattuna. Aina voidaan spekuloida että jos olisin aloittanut hieman hiljempaa, ja sitten vähitellen kiristänyt, niin mikä silloin olisi ollut loppuaikani...
Sitä ei voi kukaan tietää.

Kokonaissijoitus oli parhaassa kolmanneksessa, ja omassa ikäryhmässänikin paremmalla puoliskolla.

Sykkeet olivat koko kisan ajan kisalukemissa. Keskari oli 155.

Faktat per kilometri.



lauantai 16. toukokuuta 2015

Taas juostaan

Omalta osaltani 10. puolikas eli HCR 2015 starttaa 2,5 tunnin kuluttua. Mukana siis ollaan jälleen kerran, ja juoksutreenejä takana ennätysvähän. Mulla tämä tarkoittaa alle 150 kilsan pohjia, joka on hieman alle kolmannes siitä, mitä aktiivisempina juoksuvuosina mulla tuppasi toukokuussa olemaan.

Tätä faktaa vastaan tavoitteeni, eli alle kahden tunnin loppuaika, voi olla aika tiukassa. Tosin toivottovasti säännöllisellä ja aktiivisella pyöräilytreenillä on jokin kompensaatio tähän. Fillarikilsoja kun alkaa olemaan kasassa 2500, mikä mulle on hyvin paljon.

Ohessa reittikuvaus, näyttäisi olevan sama kuin viime vuonna. Tulokset, fiilikset ja statsit sitten juoksukisan jälkeen.


lauantai 9. toukokuuta 2015

Vappu menu

Luonollisestikin tässä blogissa monet asiat tapahtuvat viiveellä. Niin tämäkin postaus. Vuoden 2015 vappu oli ja meni, ja meillä siitä nautittiin espanjalaisia makuja nauttien. Tuo espanjalaisuus oli monelta tavalla kohdillaan, mutta muutamissa kohdissa kokki päätti laajentaa ruokatarjontaa muuallakin. Kokonaisuus oli kuitenkin hyvä. tai ainakin näin pitää uskoa, koska negatiivistä palautetta ei ole kuulunut.

Jos mennään suoraan ruokiin, niin teknisesti helppoja valmistettavia olivat kaikki pöydässä olleet safkat. Maku on tietysti aivan toinen juttu, mutta yleensä meidän diggaamat pohjoisespanjalaiset setit ovat aina olleet makukartalla kohdallaan. Joten ohessa koko ruokasetti, kaikkien ruokalajien reseptit ovat kyllä saatavilla, joten jos kiinnostaa, niin kannattaa ottaa yhteyttä.

Kaltatut tomaatit. Tästä se lähtee.

Cazpachokeitto -helppoa kuin mikä

Gazpacho - valmis setti.

Chimichurri-kastikkeen teko, osa 1.

Chimichurrikastike, kaikki valmiina.

Romesco-kastikkeen alkutekijä. paahdettu manteli.

Lisää mausteita ja komponentteja, hyvä tästäkin tulee.


Valmis kastike, hyvältä maistui.


Manchegolastuja - hyvin helppo toteuttaa.

Maustekastike - lihapullien kaveriksi tarvitaan tätä

Valmis maustekastike, hyvin toimii.


sunnuntai 3. toukokuuta 2015

2000 km

Tänään pitkällä PK-lenkillä Lohjan Muijalasta Siuntion ja Veikkolan kautta kotiin ajaessani mittariini napsahti uusi ennätyslukema. Tai siis mittari näytti 2000 ajettua kilometriä tänä vuonna, ja ajankohdallisesti katsottuna tuo lukema on siis uusi ennätykseni.

Viime vuotiseen suoritukseen verrattuna lisäystä on tullut yli 45%, ja kyllä kilsat ainakin lenkeillä tuntuvat. Siis hyvällä tavalla, joten kaiken pitäisi olla valmiina kesän ajotapahtumia varten. Siellähän sen sitten todellisuudessa havaitsee, eli kuinka hyvin se pyörä oikeassa kisatilanteessa kulkee...

Huhtikuun kilometrit

Huhtikuun kilometrikeräilyssä oli hieman haasteita, pahimpana esteenä toimi mistä lie saatu ärhäkkä vatsatauti, joka esti kaiken treenaamisen kokonaiseksi viikoksi. Samoin pyrin nostamaan juoksukilometrejä, sillä 10. HCR lähestyy kovaa vauhtia...

Joten kolmessa viikossa ehdin edetä seuraavanlaisesti:

Fillarointia: 401 km
Juoksua: 67 km

Ihan kohtuulliset numerot nuokin ovat, varsinkin pyöräilykilsoja tuntuu tulevan kivasti.