That´s me.: Hyvä Olo

Eilen vietimme tämän kotikokin vapaailtaa, ja suuntasimme nokkamme kohti kotikaupungimme ydintä. Ensin askeleet veivät rentoon viinibaariin nimeltä Vin-Vin, jossa annoimme paikan ammattilaisten näyttää osaamistaan. Ja kyllä, muutaman minuutin kuluttua laseissamme oli aivan upeaa Rieslingiä Saksan Moselista sekä hyvin modernia Baroloa Italiasta. Oiva työnäyte viinibaarin osaamisesta, ja muutenkin baari näytti hyvin miellyttävältä, joten tuolla pitää käydä uudestaan.

Tämän jälkeen marssimme läpi tuulen ja sateen uudessa osoitteessa sijaitsevaan Ravintola Oloon. Kyseiseen ravintolaan on melko hankala saada pöytää, varsinkin perjantai- ja lauantai-illat ovat hyvin pitkälle varattuja, itse varasin meidän pöydän yli kuukautta aiemmin.

Meidät huomioitiin heti ovelta lähtien, ja kun meidät ohjattiin täysin valkoiseen ravintolasaliin ja pöytäämme, niin arvelin että tästä illasta taitaa tulla aika hieno. Ja näin asia olikin, yksinkertaisesti sanottuna kaikki toimi todella upeasti alusta loppuun. Ololla on iltaisin tarjolla kolme eripituista maistelumenu:ta, joiden sisältöä tai lähinnä raaka-aineita hivenen avataan pöydällä olevassa kirjekäärössä, mutta muuten mennään sokkona maistelemaan.

Me otimme keskipitkän Retken ja siihen Prestige-viinipaketin, ja tästähän sitten se ruokailotulitus alkoi. Alkuun tarjoiltiin muutama keittiöterveydys, sitten ensimmäiset ruoat ja sitten lisää ruokaa. Ja sitten taas lisää ruokaa. Ja lopuksi liuta erilaisia jälkiruokia. Kyllä, annokset ovat kooltaan hyvin pieniä. Kyllä, ne ovat melkoista piperrystä eli hyvin taidokkaita. Kyllä, aika uskomattoman hienoja makuyhdistelmiä tuli maistettua. Kyllä, suurin liha-annos oli kooltaan 3 x 3 cm pala poroa. Kyllä, paikka on kallis.

Jos ylläolevat ominaisuudet tuntuvat siltä että Olo ei tunnu kiinnostavalta, niin sitten se kannattaa jättää väliin ja suunnata jonnekin muualle. Mutta me kyllä nautimme aivan täydellisesti. Tarjoilu oli aivan ensiluokkaista, mutta mukavan rentoa, samoin asiantuntemus viinien suhteen. Toki, koska myös viinit tulivat meille valmiiksi speksattuina, niin aina ei omat makutottumukset sovi täydellisesti yhteen sommalierin näkemykseen. Mutta illan paras viini sopi kyllä, aivan uskomaton punaviini Pohjois-Kreikasta, en olisi ikinä itse osannut kyseistä viiniä valita, joten tuon viinin kohdalla Olon asiantuntemus on supertasoa.

Mitäpä muuta tähän voi lopuksi sanoa, kuin että ilta oli täydellinen. Mielestäni Olo on varmasti Suomen paras ravintola, ja tuolla esityksellä he voivat aivan hyvin napata sen toisenkin tähden.