Porvoossa

Omat mielikuvani Porvoosta liittyvät korttipeliin, jossa mentiin Porvooseen, ja toisaalta ajatuksiin vanhasta kaupungista. Jälkimmäistä lähdettiin viikonlopuksi testaamaan, ja löysimme koiraystävällisen majoituksen pikkuruisesta hotellista nimeltään Pariisin Ville. Matkan ideana oli testata kovat hehkutukset saaneen ravintola SicaPellen nykytaso ja muutenkin fiilistellä Porvoon vanhaa kaupunkia.

Näin jälkikäteen voi sanoa, että Porvoon vanha kaupunki on upea. Mahtavaa tunnelmaa, ja näin huhtikuussa siellä ei ollut liikaa turisteja meidän lisäksi. Ja entäpä tuo hotelli ?
Sille voi antaa kaikki pisteet, alkaen palvelusta ja jatkuen aivan loistavaan aamiaiseen. Hotellissa on vain kymmenen huonetta, ja sisarhotellissa Onnissa on vain viisi huonetta. Kaiken tämän lisäksi hotellien omistajat pyörittävät myös ravintola Sicapelleä, joten täystyöllisyys on varmasti taattu.

Ravintola Sicapelle oli melkoisen hieno kokemus. Tunnelmaltaan hyvin välitön, nuorekas ja rento. Eli meidän mieleen. Paljon erilaisia ruokia ja juomia tuli maisteltua, osa oli täysosumia ja osa taas ei niin huippuja. Tarjoilu ja palvelu oli alusta pitäen aivan huippuluokkaa, ja tästä me annoimme eniten pluspisteistä, erityisesti viinimaestrona toiminut lippalakkikundi oli aivan mahtava. Hänellä oli sitä tietoa ja taitoa samassa rennossa paketissa. Tuolla voi varmasti käydä vielä uudestaan.

Muutama kuvaotos tuli myös otettua. Ohessa parhaat vedokset.

Sisään SicaPelleen. Ravintolan nimeen liittyy tietty tarina.

Ainakin laseja oli riittävästi, kaikki tietysti Riedl:iä. Hyvä niin.

Keittiötervehdys. Parsahyydykettä ja jänisrilletteä.

Alkuruokien parhaimmistoa. Mallasmaustettu lohi toimi upeasti.

Parsaa, kananmunaa ja pieniä perunachipsejä.

Risottoa. Fäninä voin sanoa että tämä oli huippuhyvää.

Italialaisen viinipunkkarin tekosia. Mielestäni illan paras viini.

Annen pääruoka, eli lähiseudun siikaa.

Oma pääruokani, eli pitkään kypsytettyä karitsan niskaa. Erinomaista.