sunnuntai 15. kesäkuuta 2014

Forssan Suvi-ilta

Kisakalenteriini merkatut kisat jatkuivat, tällä kertaa löysin itseni maantiekisasta Forssasta.
Toisen kerran järkätty Forssan Suvi-illan 92 km pyöräily oli houkutellut lähtöön 300 mies- ja naispyöräilijää. Kaikki lähtöalueella starttia odotelleet päivittelivät haastavaa säätä, alkuun oli tiedossa todella kovaa vastatuulta ja lämpöasteetkin olivat kympin tuntumassa.

Kisaa ajatellen oma lähtöpaikkani ei ollut optimaalisin, olisi pitänyt mennä paljon lähemmäksi kärkeä. No, lähtö sujui hyvin ja kimpassa lähdettiin vastatuuleen puskemaan. Jo alkukilometreillä kärkijoukko lähti menemään, ei siinä mitään, tuossa ryhmässä keskinopeus oli yli 35 km/h, joten mitään jakoa tuossa ryhmässä pysymiseen ei mulla olisikaan ollut. 15 kilometrin ajon jälkeen alkoi tuntua että oma ryhmäni alkoi ajamaan liian hiljaa, sopimusta vuorovedoista ei ollut syntynyt.

No, tuossa vaiheessa päätin itse lähteä vetämään ja laitoin tavoitteeksi muutaman sadan metrin päässä polkeneen ryhmän kiinnioton. Vastatuuleen yksin puskettuna tehtävä olikin huomattavasti pahempi kuin luulin, mutta saavutin ryhmää kokoajan, joten uskoin onnistumiseen. Lopulta tuohon meni 20 kilometriä ja 40 minuuttia, jonka jälkeen sain kun sainkin ryhmän kiinni. Järkeä tuossa vedossa ei juuri ollut, käppyröistä tuon myös näkee, sillä sykkeet olivat liian korkealla, ja kulutin voimia aivan turhaan. Tuosta ryhmästä ja mun peesissä olleista pyöräilijöistä muodostui hyvä ryhmä, jonka kanssa ajettiin kisa loppuun saakka. Ryhmässä oli kaksi todella hyvää vetäjää, jotka vuorovedoin pitivät keskivauhdin hieman yli 30 km/h lukemassa. Tämä oli hyvä vauhti mulle, ja itse ei tarvinnut vetää enään yhtään. Vapaaehtoisesti vedin yhden kahden kilometrin pätkän, kun kärkikaksikko halusi keskittyä tankkaamiseen.

Kun maaliin oli matkaa 22 km, vetokaksikko ilmoitti että nyt nostetaan vauhtia. Tavoitteena oli alittaa kolmen tunnin loppuaika. Ja kun maaliin oli matkaa 11 km, niin kaksikko ilmoitti taas, että vauhtia lisää. Tässä vaiheessa meidän ryhmä hajosi kahtia, ja keskivauhti oli nyt 35 km/h. Loppusuoran kiritaistelussa hävisin ryhmän toiselle vetäjälle sekunnin, mutta hyvällä mielellä ajoin maalilipun alta, virallisen kellon näyttäessä loppuaikaa 2:58:47. Tuolla tuloksella sijoituin sijalle 105, ja keskinopeuteni oli 31,9 km/h. Hieman jossittelua tähän voidaan laittaa, eli järkevämmällä ajamisella olisin voinut aikaani hieman parantaa, en kyllä tiedä kuinka monesta minuutista puhutaan, ehkäpä viidestä minuutista. Mutta olin kyllä tyytyväinen tuohonkin loppuaikaan, varsinkin alun vastatuulessa ajo tuntui superraskaalta.

Ohessa vielä käppyröitä ja muuta statistiikkaa. Tarkan suoritusdatan voi käydä tsekkaamassa Garmin Connect-palvelusta.

Vauhti- ja maksimikestävyyttä tässä näköjään on treenattu.

Keskitehot alkavat olla jo aika hyvät. Tuo 2000 watin yksittäinen tehopylväs on valitettavasti mittarihäiriö.

Punainen alue näyttää oman soolovedon vastatuuleen, ja vihreä lopun kovavauhtisemman puristuksen.

Itse reitti. Melko tasaista ja mukavaa ajeltavaa. Miinuksena tuuli.
     

Ei kommentteja: