Lokaatio Itävalta, Arlbergin alue ja siellä Lech. Tällä setillä mennään tämä viikko, ja voin sanoa että vapaaehtoisesti ollaan tähän tälläkin kertaa lähdetty. Tähän vapaaehtoisuuteen liittyy se, että joka päivä ollaan urheilemassa 3-5 tuntia, pakkasesta, tuulesta ja muista olesuhdejutuista riippumatta. Kaikki ylläoleva on helposti kuitattu sillä, että hiihtäminen Alpeilla tai muissa vastaavissa mestoissa, on vain niin siistiä. Jos tätä herkkua saisi enemmän kuin kerran vuodessa, niin sitten tilanne olisi varmasti erilainen, mutta kun näin ei nyt ole, niin tähän on nyt tyydyttävä.
Selvä juttu, Lechissä ollaan ja hyvältä tuntuu. Lech, jota yleisesti ottaen pidetään paremman väen rentona ja tyylikkäänä laskumestana, olisi muuten aika kaukana siitä mitä me skimbalomalta haemme. Mutta lokaatio lumivarman Arlbergin alueella, lukuisat Ski-Routet ja porukan väheisyys rinteiden ulkopuolella painoivat vaakakupissa sen verran paljon, että tänne tänä vuonna suunnattiin. Olihan edelliskerrasta jo aika paljon aikaa, se kun tapahtui vuonna 2001.
Nämä kaksi ensimmäistä hiihtopäivää ovat tarjonneet sitä, mtä yleensä hyvä hiihtokeskus täällä Alpeilla voi tarjota. Ensimmäinen päivä oli täynnä puhdasta lumisadetta, joten siitä johtuen jouduimme hyväksymään itsellemme pelkkää rinnelaskua. Näkyvyys on kuitenkin ääritärkeä tekijä rinteiden ulkopuolisessa meiningissä, joten pelkästään tuosta syystä sinne ei ollut nyt asiaa.
Toinen päivä oli sitten jo aivan eri juttu. Edelleenkään näkyvyys ei ollut parasta a-luokkaa, mutta lumisade oli jo loppunut, joten heti aamusta suuntasimme suksiemme ja laudan kärjet kohti rinteiden ulkopuolista elämää. Ja siellähän me viihdyimme koko toisen laskupäivän. Hienoja ski-routeja, välillä hyvin paljon lunta ja tästä johtuen aivan mahtavia vetoja, tosin myös muutamia hieman tylsempiä kumpareosuuksia mahtui mukaan. Yleisesti ottaen noilla ski-routeilla ja offeilla oli hyvin vähän muita laskijoita, ja pelkästään se oli ihan parasta meininkiä.
Ohessa muutamia kuvia ski-routeilta ja offeilta, toivottovasti niistä välittyy sama mahtifiilis kuin meillä muutama tunti sitten oli...
 |
| No niin, vihdoinkin täällä syvemmässä... |
 |
| Ja seuraavaksi tuohon suuntaan, eiku siis täysin toiseen suuntaan... |
 |
| Tsiigaa nyt, kyllä mä tän handlaan! |
 |
| No ok, onhan tätä lunta aika mukavasti. Ai mitkä lumilukot? |
 |
| No niin, sieltä tullaan. |
 |
| Ainakin takapaino oli kohdallaan, mutta se on hyvä juttu näissä offijutuissa... |
 |
| Ja tuonne vaan, ei ole kuin muutama sata metriä outoutta edessä. |
 |
| Lasien totaalijäätyminen häiritsi laskemista. Eipä tälläistä ilmiötä ollut aiemmin tullut eteen. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti