Aluksi yritimme löytää Kinahmin alun Laitisenmäen hiekkatieltä, mutta kyseinen reippaita nousuja tarjonnut hiekkatie jatkui ja jatkui ja jatkui, joten 4,1 km:n matkan jälkeen käänsimme pyörät takaisin kohti Nilsiän keskustaa. Seuraava yritys tapahtui Nilsiän kivilouhoksen kautta, ja sieltä tuttu vauhdikas alamäki löytyikin. Nyt vedimme sen nousuna, ja samalla pystyin muistelemaan viimevuotista kunnon kaatumistani kyseisessä mäessä. Mäki loppui kivilouhoksen päälle, josta sitten lähti kunnon polkukipuaminen kohti Kinahmin huippua...
Matkalla kohti huippua tapasimme muutamia muita maastoilijoita, ja kaikki tuntuivat nauttivan ajamisesta Kinahmin poluilla. Lopulta saavutimme Kinahmin huipun, ja kyllähän sinne johtava polku oli teknisesti ihan haastava, ja kun sitä kisamoodissa kovilla sykkeillä painaa menemään, niin ei mikään ihme että myös kaatumisia tapahtuu. Itse Kinahmin päällä menee pitkä ja erinomaisesti merkitty single track, jonka ajelu oli sitten puhdasta nautintoa. Jossakin vaiheessa päätimme kääntyä takaisin, ja nyt siis vedettiin samat polut ja Kinahmin lasku, tällä kertaa ilman kaatumisia. Pari jalkautumista joutui kuitenkin tekemään, sen verran pahoja kiviä oli parissa kohtaa. Lopuksi reipas sade kasteli meidät tehokkaasti, joten ajoimme pikavauhtia asvalttia pitkin kotiin. Erinomainen treeni, ja Kinahmin huiputus ajamalla on aina hieno suoritus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti