torstai 29. tammikuuta 2015

Lontoo 2015, osa I

Kuten jo aiemmassa postauksessa mainitsin, niin Lontooseen päädyimme tälläkin kertaa. Ja vieläpä tammikuussa. Kombinaation järkevyyttä voisi moni epäillä, mutta meitä tuo yhdistelmä ei haitannut lainkaan.

Tavoitteena oli viettää viisikymppiselle hyvin sopiva ja rentouttava miniloma hyvän ruoan, jalkapallon, miedon shoppailun ja yleisen kaupunkivaeltelun merkeissä. Ainakin meidän tapauksessa kaikki tavoitteet täyttyivät hyvin onnistuneesti.

Ruokapuolelta tuli testattua meille kaksi uutta Michelin-tähdellä varustettua intialaista ravintolaa, ja toinen näistä osoittautui aivan huippuhyväksi. Näiden lisäksi vietimme yhden illan rennommissa meksikolaistunnelmissa ja yhdellä lounaalla tehtiin Lontoon Top-5 listalla olevan gastropubin eli The Old Red Cow:n tsekkaus. Parissa muussakin pubissa tuli tällä reissuilla käytyä, mutta ei niistä sen enempää, hyviä juomia sai kaikista.

Majoituimme samaan The Soho Hotelliin kuin edelliselläkin reissulla, sillä olemme kovin tykästyneet tähän. Keskeinen, mutta hyvin rauhallinen, sijainti on kova juttu, samoin huippuluokan palvelu. Mukavat ja riittävän isot huoneet, tällä kertaa meillä oli jopa parvekkeellinen huone. Ja tietysti se klassinen iltapäivätee, sen herkkuja voi vain nyt mietiskellä. Hotellin sijainnista johtuen Soho on tietysti vieressä, mutta myös muihin Lontoon keskustan mestoihin on kävelymatka, jopa Hyde Parkkiin kävelee noin puolessa tunnissa. Hotellin aamiainen on myös hyvä, mutta valitettavan kallis. Sen takia se ei yleensä kuulu huonehintoihin, jotka myöskään eivät ole sieltä halvimmasta päästä. Mutta itse kyllä arvostan kyseisen hotellin korkealle, ja todennäköisesti majoitus tulee olemaan siellä jatkossakin.  

Shoppailut keskittyivät meille jo hyvin tutulle Spitalfieldsin alueelle. Pari vakiokauppaa siellä, ja hyvien alennusten takia vaatekannettavaa kertyi matkaamme. Lisäksi A:n pitää aina päästä käymään Covent Gardenissa sijaitsevaan designvaatekauppaan nimeltä Happie Loves It. Itse olisin voinut käydä Ben Shermanin tai Ted Bakerin liikkeissä, mutta kello oli taas kerran päässyt liian pitkälle, joten nuo punnat säästyivät johonkin muuhun kertaan.

Muut tapahtumat ja kuvaukset säästän toiseen kirjoitukseen, joten tähän lopuksi vielä kuvaus matkan parhaasta illalliskokemuksesta, eli intialaisesta Benaresista. Emme olleet siellä aiemmin käyneet, vaikkakin tähtistatuksella varustettu intialainen fine dining oli meille jo tuttua aiemmilta reissuilta.
Tuona iltana ravintolassa onnistui kaikki. Ravintolan baarissa nautitut nimikkococtailit olivat maultaan ja toteutukseltaan niin hyviä että startti ei olisi voinut olla parempi. Sen jälkeen meidät ohjattiin pöytään, ja valitsimme tietysti maistelumenut ja niihin sopivan viinipaketin. Tällä tavalla pääsee parhaiten selville siitä, mitä ravintolan keittiö oikeasti osaa ja millaisia makuja he haluavat tarjota. Parin alkuruoan jälkeen siirryimme pääruokiin, joita taisi tulla viisi tai kuusi kappaletta. Toki annokset ovat aina pieniä, mutta jälkiruokiin siirryttäessä olo oli jo hyvin täysinäinen. Illallisen päätti erinomainen punainen kuplajuoma, jossa oli sopivasti makeutta. Toki koko kokonaisuus maksoi useamman satasen, mutta kyllä se meidän mielestä oli sen arvoinen.

Lopuksi hieman kuvia ensimmäisiltä päiviltä ja tietysti ravintoloista...

Wine & View@Helsinki Airport. Kentän paras viiniravintola.

Refuel@Soho Hotel. Vuohenjuustoa ja sipulia. Hyvä setti.

Sama ravintola. Raakaa selleriä ja hieman juustoja. Yllättävä, mutta hyvä yhdistelmä.

Sama ravintola. He olivat saaneet tietoonsa että mulla on syntymäpäivä, joten pieni keittiöyllätys...

Afternoon tea@Soho Hotel. Todella maittavia teeleipiä ja paljon muuta.


Hotelli. Kyllähän nyt kylppärissä pitää oma telkkari olla...

Hotellihuoneen oma terassi, josta urbaanit kaupunkinäkymät. Myös juomat pysyivät siellä oikean lämpöisinä.

Näkymä huoneen parvekkeelta. Jotkut tosiaan asuvat aivan Sohon ytimessä. Varmasti halpaa.

Benaresin alkudrinkit. Aivan mahtavia molemmat.

Benares ja keittiötervehdys.

Lisäksi hieman maustekastikkeita ja leipää. Njam njam...

Benares. Varsinainen alkuruoka eli taskurapua ja mausteista salaattia. Tämän kanssa tarjottiin erinomaista rieslingiä, Moselin alueelta tullutta Joh Jos Prummia.

Benaresin näkemys linturuoasta, Murg Tiranga.

Annokseen lisättiin kastiketta omalla pipetillä, menikö vähän kikkailun puolelle...

Benares ja Tandoori Macchi. Illan paras annos, yllättäen lohesta. Juomana Jean Claude Guethin gewurtzi Alsacesta, Ranskasta. Erinomainen sopivuus keskenään.

Suun raikastaja eli kylmää sorbettia.

Lopulta pääruoka, eli lammasta, mausteista kastiketta, samosapiiras ja pieniä naanleipiä. Tämän kanssa juomana Geyserville Ridge, eli erinomaista jenkkipunkkua.

Jälkiruokajuomat, maittavaa punakuplaa Italiasta.

Jälkiruoka Benaresin tyyliin. Höyrytettyä jogurttia ja pistaasikastiketta. Ei hassumpaa.

Ei kommentteja: