maanantai 13. heinäkuuta 2009

Kesäloma 2009 - osa II (Finale Ligure)

Eteläisen baijerin jälkeen automme nokka suuntautui kohti Italian Liguriaa ja siellä pientä kaupunkia nimeltään Finale Ligure. Jos alkumatka läpi Saksan oli hyvin sujuvaa moottoritieajelua, niin nyt sitten mentiin Alppien ylitse, joten tiet olivat jo hyvin kippuraisia, jyrkkiä nousuja ja laskuja vuoronperään. Taakse jäivät sekä Itävalta että Sveitsi, ainoastaan Sveitsin rajalla tullimies oli hyvin vähäisesti kiinnostunut meistä tai meidän tuomisistamme.

Pitkän ja uuvuttavan ajomatkan jälkeen saavuimme lauantai-iltana Finale Ligureen, ja saimme ensikosketuksen itilialaiseen ajokulttuuriin. Hyvin pieniin tiloihin ajetaan melkoisella vauhdilla, liikennesääntöjen kanssa oli myös välillä vähän niin ja näin, mutta me selvisimme perille ilman mitään vaurioita. Tässä kohtaa pitää kyllä puolustaa nykyaikaista navigaattoria, ilman sitä olisi ollut täysin mahdotonta löytää huoneistoamme. Huoneistomme kanssa oli sitten tapahtunut klassinen "double booking", mutta ei siitä tässä sen enempää, homma saatiin seuraavana päivänä järjestykseen.

Itse Finale Ligure on pieni rantakaupunki Italian Rivieralla, Ligurian maakunnassa, noin 50 km Genovasta länteen. Liguria on tunnettu ainakin pestosta ja focaccia leivästä, jota tuli sitten nautiskeltua joka päivä.





































Itse kaupungissa ei näin heinäkuussa ollut muita kuin italialaisia, eli paikka ei taida olla muiden maiden turistilistalla. Palvelu toimi primääristi italiaksi, kuitenkin englannilla pärjäsi auttavasti. Suurin osa niistä ihmisistä, jotka Finaleen haluavat, tulevat sinne Välimeren ja hiekkarantojen takia. Mekin vietimme melkein joka päivä muutaman tunnin läheisellä River Beachillä, osittain tai kokonaan aurinkovarjon alla. Lopputulos yli 30 asteen helteestä olivat hivenen kärähtäneet jalkapöydät! Tiedä sitten miten tuokin on mahdollista, mutta näin kuitenkin pääsi käymään, muuten suojauksesta huolehti Nivea 30 kertoimella. Paras ominaisuus mitä tuolla rantaelämällä on ainakin allekirjoittaneelle tarjota, on uiminen oikeassa meressä. Lämmin ja yllättävän puhdas vesi, nopeasti syvenevä hiekkapohja ja ne aallot. Erittäin bueno kombo!




Tokihan me teimme tuolla muutakin kuin makoilimme rannalla, eli ilman maastopyöräilyä ei tämä pariskunta juuri matkoja tee. Siitä sitten lisää seuraavassa kirjoituksessa.
Mr. T.

Ei kommentteja: