maanantai 6. heinäkuuta 2015

Royal-Pyöräily 2015. osa II

Lahden pyöräilyt takana, ja ainakin omalta osalta olo on tyytyväinen. Tällä kertaa oma ajoni meni jotakuinkin täysin putkeen, ja sovitussa 32 km/h porukassa tuli ajeltua 110 km. Kun vika taukopiste lähestyi, niin ryhmässä suurin osa kertoi että pysähtyminen ei ole tarpeellista, ja jatkoimme matkaa ilman vetäjiä. Vauhti nousi heti, ja noin 115 kilometrin ajon jälkeen kymmenen kuskin ryhmä lähti irtiottoon. Minä lähdin mukaan tähän ryhmään, koska matkaa oli enään 15 km jäljellä, ja ajattelin että kyllä tämä rivakampi loppuvauhti mulle sopii.

No, hatkaryhmän vauhti olikin todella kova, ja seuraava vitonen vedettiin 38-39 km/h keskarilla. Mulla alkoi olla vaikeuksia pysyä ryhmän mukana, omat sykkeeni olivat täysin punaisella, ja polkeminen ei ollut enään rentoa, vaan suurta taistelua. Edessä oli vielä kisan suurin ja pisin mäki, nimittäin Messilän montusta kiipeäminen ylös. Juuri ennen mäkeä olin jo hieman jäänyt ryhmästä, ja ajattelin että kyllä se meno tuohon mäkeen porukalta hyytyy, ja saan jengin helposti kiinni. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan porukasta putosi mäkeen vain kaksi polkijaa, muu jengi veti mäen ylös uskomatonta vauhtia. Itsekin vedin pitkän mäen ylös melko hyvin, ja noin 20 km/h vauhdilla, sykemittarin näyttäessä jatkuvasti yli 170:n lukemia. Juuri mäen laella saavutin kaksi ryhmästä pudonnutta kuskia, ja ajoin heidän ohitseen helposti. Molemmat kuskit olivat aivan hapoilla, eivätkä he lähteneet edes mäen päällä mun perääni.

Viimeiset 7 km oli helppoa ajettavaa alamäkeen, ja rullailin niitä 35 km/h keskarilla maaliin saakka. Maalissa olin ajalla 4:08:19, ja mittari näytti matkan pituudeksi 133 kilometriä. Ajoaikainen keskari oli lähellä 33 km/h. Valitettavasti Garmin sekoili ainakin tehomittauksen suhteen, sillä jouduin buuttaamaan mittarini kesken kisan, ja ilmeisesti tehomittaus sekosi tuosta tempusta. Ajodatani, joka löytyy täältä, kertoo että olisin polkenut 10/90 vasen/oikea suhteella, ei varmasti pidä paikkaansa. Samoin muutama muukin data tuntuu hieman epäuskottavalta.

Dataongelmista huolimatta kisa oli osaltani hyvä, ja lopputulokseen olen tyytyväinen. Aina voidaan jossitella, ja tällä kertaa jossittelun voisi kohdistaa tuohon lopun irtiottoyritykseen. Kannattiko se vai ei, sitä ei voi tietää, mutta tempo oli mulla liian kova. Kuitenkaan virallinen 32 km/h ryhmä ei saanut mua kiinni, joten siinä mielessä se kannatti. Aina kuitenkin voi oppia, ja ensi vuonna tiedän reitin loppuosuuden paremmin. Siinä se.

Datakäppyröitä kaikkien iloksi:

Reitin korkeuskäppyrä. Messilän nousu näkyy kyllä hyvin.

Ajajan sykekäyrä. Loppuosan liian kova vauhti ja se kuuluisa ylämäki näkyy myös noissa.

Vaihteistodataa. Mitä sitä pienemmällä eturattaalla tekee, kun edes Messilän mäessä en sitä käyttänyt...

Illan mitalistit. Toinen kuuluu mulle, toinen nelijalkaiselle Poppikselle.










    

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Mut eikös tuo vauhdikkaaseen loppuporukkaan mukaan lähtö toisaalta ollut hyvä. Sait kokeilla maantielläkin, että mihin rahkeet riittää. Nuo on niitä itseä kehittäviä juttuja. Jos ei koskaan yritä niin sit...
-Markus